sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Ei tullut hametta, tuli harja

Anakichi saa minut tuntemaan itseni erittäin epäaktiivisesti bloggaajaksi. God dammit Anakichi.

Way back tammikuun alussa lupasin seuraavassa cossipäivityksessä esitellä Sapphire Shoresin hameen ja kenkien tekemistä. Päädyin kuitenkin tekemään peruukkia, ja siinä nyt on sattunut ja tapahtunut enemmän kuin tarpeeksi, joten ajattelin tehdä sille ihan oman postauksen. Jos lähipäivinä saisi päivitettyä muuta cossia. Mutta nyt peruukkiin.

Sapphiren peruukin kanssa oli alunperin tarkoitus tehdä niin, että minä kiinnittelen siniseen peruukkiini raidat ja Anakichi hoitaa stailaamisen. Asioita kuitenkin sattui ja tapahtui, joka johti siihen, että modaus jäi kuitenkin minun kontolleni. Ja kun ottaa huomioon, että aikaisempi kokemukseni aiheesta jää suunnilleen sarjaan otsatukan leikkaaminen ja copicilla suoraan raitojen tekeminen peruukkiin, niin siinä vaiheessa alkoi kuumottaa. Hyvin paljon. Tönin projektia eteenpäin ehkä vähän liiankin suurella innolla, mutta eilen otin itseäni niskasta kiinni ja aloitin.

Ensimmäinen asia, johon piti kiinnittää huomiota, oli tosiaan otsis. Oikeastihan se on aika muhkea, mutta katsoessani kuvaa totesin vain, että nopenopenope. Ei onnistu. Kyllähän siihen tutoriaalin olisi löytänyt, mutta päätin sen suhteen luovuttaa ennen kuin edes aloitin. Pelotti liikaa. Jos sitä joku päivä opettelisi...ei nyt. Joten tasaotsiksella mennään.

Otsiksen leikkauksen jälkeen näytti tältä. Paintsensuuri paras seunsuuri.
Ja tämä kaikki karva on otsatukkaa. Vannon, peruukki ei tuntunut noin paksulta.
Kuvasta näkyy myös, että vaaleaa ja tummaa sinistä olisi aika tasaisesti. Otin taiteellisen vapauden myös tässä kohtaa ja pidin tummansinisen hallitsevana värinä, lisäten vaaleansinistä korostusraitoina. Samaa alkuperäiskuvaa tutkiskellessa näkee, että takatukka on ennemminkin laineikas kuin kihara. Päätin kuitenkin tehdä latvakiharat, korvaan laineita sillä. Hyi minua.
Käytin kiharoiden tekemiseen Ilonan korkkiruuvitutoriaalia, tosin sillä erotuksella etten käyttänyt talouspaperirullia. Ei nyt sentään. Minulla oli vessapaperirullia. Ja koska minua jännitti ihan luvattoman paljon koko ajatus modaamisesta, halusin ensin kokeilla yhdellä rullalla. Että jos ei nyt onnistukaan, niin tietää että tekee jotenkin muuten, eikä mene koko uurastus hukkaan. Eli hiuslakkaa, rulla, lisää hiuslakkaa, hiustenkuivaaja, jämähtäminen.

Oli se jännää.
Jos en tuosta prosessista jotain muuta oppinut, niin sen, että hiuslakkani on paljon tujumpaa tavaraa kuin olen koskaan tajunnut, t. lakkasin sormeni yhteen useammin kuin kerran. Parin tunnin odotuksen jälkeen kun irrotin rullan, ajatukseni olivat suunnilleen nämä:

Reaktio nro. 1: holy shit, it works.
Reaktio nro. 2: pitää se rulla kuitenkin nostaa vielä vähän ylemmäs, tahdon kiharat olkapäiden päälle.
Reaktio nro. 3: HOLY FCKING SHIT IT WORKS

Ei siinä sitten mitään, lisää kiharoita. Huomasin tosin puoli tuntia myöhemmin, että en saanut kiinnitettyä rullia hyvin kiinni, jos teen kaikki kerralla. Sen jälkeen kun koko takatukka oli tahmea hiuslakasta. Kiinnittelin sitten siinä yhden rullan peruukin oikealle puolelle ja pesin loput.

Ei, sille ei ollut parempaa kuivatuspaikkaa.
Uuden parituntisen jälkeen kuitu oli kuivunut, ja otin peruukin alas. Irrotin myös uuden rullan ja ette uskokaan onneani kun kiharat pysyivät nätisti paikoillaan. Noh, harjasin takatukkaa että tekisin vielä parit rullat yön ajaksi jähmettymään. Siinä samalla repäisin vahingossa toisen valmiin kiharan sivua, ja muutama kuituosio irtosi. Minä viisaana tyttönä sitten yritin irrottaa ne mahdollisimman nätisti, mutta muutaman sekunnin päästä huomasin, että puolet kiharan rakenteesta oli hajonnut käsiini.

Ei vituttanut.

Uusi pesu, uusi kuivattaminen, tällä kertaa yön yli. Siinä vaiheessa en enää jaksanut ajatella uuden rullan kiertämistä.

Tämä päivä onkin sitten ollut rullaamista, odottelua ja vähän lisää rullaamista. Viimeiset rullat kiinnittäessäni tajusin, että valmiit kiharat ovat hieman purkautuneet reunoista. Hetkellisen vitutuksen jälkeen totesin kuitenkin, että se on loppujen lopuksi ihan hyvä asia: kiharat näyttävät edes vähän yhtenäisemmiltä eivätkä toisistaan irtonaisilta pötkylöiltä. Jos tämän olisin tajunnut edellisenä iltana..

Hetki sitten irroitin viimeiset rullat, ja ihan rehellisesti myönnän tuulettaneeni ääneen. I did it! Se toimii! Ja mikä parasta, paidan kanssa takatukka ei nuole päätä vaan saa vähän volyymia!



Vielä sitä pitää vähän siistiä, siistiä karanneita kuituja yms. mutta nevertheless, olen enemmän kuin tyytyväinen. Ei se peruukin muokkaaminen nyt niin kamalaa ollutkaan.

Ja vielä pakollinen teinipeilihehkutus. Puhelin rakastaa silmäpussejani.


Ehdottomasti isotöisin peruukki tähän mennessä. Mitä se on minulle opettanut?
- lisäkuidun ompelua
- korkkiruuvien tekemistä
- peruukin pesemistä moneen kertaan
- virheistä oppimista ja
- ehdottomasti kärsivällisyyttä
Loppujen lopuksi kokemus kallistuu positiivisen puolelle. Ja nyt kun muokkaamista on kokeiltu ja todettu, että hei minä osaan sittenkin, jospa tulevaisuudessa suunnitelmia ei tarvitse muokata sen takia että kampaus tuntuu mission impossiblelta.

Jos saan tämän karvakasan kuljetettua vahingoittumattomana Lahteen, olen enemmän kuin onnellinen.
Minä ♥ minun ruma, keltainen matkahiustenkuivaaja.

~Mrs. High and Mighty

Ps:

Keskiviikko
Torstai

U guys are crazy.

lauantai 26. tammikuuta 2013

Photo fin-tastic-pictures ja penkkarit..

..lasken sen jälkimmäisenkin cossiblogiin soveliaaksi aiheeksi, ja voinkin ilolla kertoa suunnitelmistani.

Otin sitten kokonaisvaltaiset kuvat cossiini kuuluvista asusteista, sekä kokeilin molempien päivien peruukkeja, nyt kun niissä on kiinni härpäkkeitä.

Nepparit pitävät! Ihme on tapahtunut ja korvat eivät napsahtaneet irti kun vedin Photo Finishin peruukin päähäni!

Tämä on pieni askel cossiskenelle, mutta suuri askel minulle!

SWAG

Dont' you dare to deny my swagness.

Pimeää on

Kuten ehkä saatatte huomata, on ilta, joten kuvat ovat mitä ovat, ja samoin allekirjoittaneen naama niissä.

Seuraavana vuorossa oli flaky- peruukki. Täytyy muistaa, että joku tarkistaa miten karvat sojottavat, kun olen vetänyt sen päähäni, ja asettelevat tarpeen tullen uudelleen huonosti menneet hiutaleet.

Siltikin.. So good So far.

Kyllä, puhelimessani on Rarity.

DAT ASS. Taisiis.... (ahhah, se mahtui kuvaan, what is this.) Hiutaleet asettuivat ihan mukavasti, vaikka pitkä peruukki täytyikin nykäistä ylösalaisin päähän.. Tiettyä asettelua kyllä kaipaisin, mutta olen yksin kotona, joten ei ollut apuja paikalla.

luulin että paitani on musta

Edestä peruukki on mitä muikein.

Kaverukset nätisti viekukkain, ft wanhan kerrostalon patteri.




Sitten vain näytän niiden pituuden toisiinsa verrattuna, jos ei siis ole muuten käynyt selväksi. Täytyy miettiä hieman kuljetusteknisiä asioita, mutta ihan hyvin se on tähän asti härpäkkeineen toiminut.

FABU-LOSITY

Pinkkiä pukkaa.

Kaikki ihanasti samaa sävyä <3 olen niin onnellinen! Ignooratkaa jälleen outo ilme :p Hanskoihin tosiaan saatetaan lisätä karvareunus.



Sitten Penkkariasiaa.

Aion pukeutua penkkareissa Clockwork Orange-elokuvan päähenkilöksi.

Google ei anna kunnollisia kuvia asusta, mutta teen siitä kuitenkin variaation. Hahmon meikki on muodostunut ikoniseksi tunnistuskeinoksi, joten se on tavallaan asun tärkein osa.

Ai että miltäkö se henkilö näyttää?

Have at you:





Eli siis Alexhan tämän herran nimi taisi olla. Asukokonaisuus on valkoinen, ja pukuun kuuluu myös musta knalli, kävelykeppi, mustat kengät, sekä valkoinen munasuoja.

En kykene hankkimaan puoliakaan tuosta kaikesta, joten menen hieman eri tavalla.

Hahmo on vahvasti seksuaalispainotteinen, joten ei ole mielestäni väärin tehdä "crossausta" tästä. Tosin teen vain tribuutin, joten olkoon.

Asuuni kuuluu:


Knalli, mustat shortsit, pitsisukkahousut, korkokengät, meikki, sekä kävelykeppi. Jos vain kykenen, hankin myös henkselit. Munasuojan vaikeusaste oli yli 9000, joten luovutin.

Asu on suunnilleen koottu kaikesta mitä löysin kaupasta, koska ompeluni on..

noh..

tällaista.




..joten on helpompaa vain modata asua.. eihän tässä mistään vakavasta cosplay-eventistä ole kyse, joten en panosta yhtä paljon kuin OIKEISIIN cosseihin.

Olen hankkinut jo lähes kaiken, enkä jaksa juuri nyt pukeutua niihin, mutta have a hat.

like a sir.

Jos tämä menee pieleen, teen smurffiinan. Nappaan kaapista valkoisen mekon, maalaan itseni, laitan marisaperuukin ja teen itselleni pipon.



Ainiin! I have a weapon of mass-destruction with me:

Liimaa sormes, anakichi, t tiger
 Näihin kuviin ja tunnelmiin taas, kiitoksia.

-Anakichi

Tällaisen hauskuuden varastin Fukalta (taivutusmuoto?)

Fukka Fukan Fukkaa Fukalla Fukalta Fukalle......

hrrrrgrhrgrhr... ihmiset ja heidän vaikeat käyttäjänimensä.




Säännöt:

1. Kuka tahansa halukas voi ottaa haasteen vastaan riippumatta siitä, harrastaako hän cosplayta. Kokoa kolmenkymmenen (30) minuutin aikarajan sisällä cosplay-asukokonaisuus materiaaleista, jotka löydät kotoasi.

2. Saat käyttää vaatekappaleita, peruukkeja, meikkejä ja maskeerausvälineitä. Jos olet nopea, saat myös ommella/askarrella jotakin uutta (esimerkiksi rusetin kankaasta tai propin paperista). Et saa käyttää sellaisenaan valmiita cosplay-asuja, jotka olet jo joskus tehnyt.

3. Kun olet valmis tai 30 minuuttia on kulunut, ota asustasi kuva ja laita se haasteen sääntöjen kanssa esille blogiisi. Kerro myös, kuka hahmosi on ja liitä mukaan lähdekuva.

4. Haasteen tarkoitus ei ole luoda täydellistä pukua lyhyessä ajassa, vaan testata haasteen tekijän mielikuvitusta ja pitää hauskaa.





Sunako, sarjasta Wallflower, luulitteko että kokeilen jotain vaikeaa?

Tästä huoneeni sotkutilasta on nimittäin jo pelkän paidan löytäminen vaikeaa.

Aika....

Start (klo 01:19) why so late...

valmis klo 01:26 (koska olen helvetin swag, tein kolme.)

Lisäsin 

The ring tyttö The ringistä (duh)




















Kiri Komori, Sayonara Zetsubou-sensei















Tulokset:





Huomatkaa tyyny kainalossa. Ja sotkuinen tukka.




















Musta peruukki
Valkoinen villapaita
ponnari takana pitämässä paitaa jokseenkin päällä.






minä vahingossa se kaapu



















musta peruukki (väärinpäin päässä)
sininen lakana (vahingossa samantyyliset laskokset kuin originaalissa)
lattia




......... joo.


















sama musta peruukki
sama sininen lakana
herpius derpius.



(niin, ei tähän aikaan yöstä oikein irtoa muuta kuin kalpeita mustatukkia.)

Saatan tehdä tämän joskus uusiksi. (huomenna huutia myöhästä postauksesta :D)

-Anakichi

torstai 24. tammikuuta 2013

DIY lasimaali, päästä heittää ja tähtiä näkyy.

Eli kuinka päätin maalata Photo Finish-lasini uusiksi...


KYNSILAKALLA

Joo. Ei kannata kokeilla tätä, ellei halua todellakin lsd-dream simulatorin tapaisiin huuruihin.

Päätin että minä en jaksanut katsella tummanpunaista maalipintaa, joten jätin sen hautumaan kahden vanulapun alle, kynsilakanpoistoaineella käsiteltynä.

Lopputuloksena maali oli mennyt pienille "verisuonipullistumille", mistä en ikävä kyllä tajunnut napsaista kuvaa. Sitten vain hinkkasin linssit puhtaiksi, ja maali irtosi kuin muovi. (Repeillen.)

Kun olin saanut maalin pois, tajusin että oikea sanka linssin ympäriltä on haljennut, joten päätin että kun menen huomenna Hobbypointtiin, poikkean myös tigerissä ja ostan halpaa hyvää pikaliimaa.

Aivan.

Pikaliimaa.


Rakastan MemeGeneratoria


























Niin. Sitten sain hetken mielijohteen ja aloin maalaamaan lasien linssejä kynsilakalla. Noin kahdeksan tai yhdeksän kerrosta myöhemmin lopputulos oli mieleinen.

Ensin laitoin aniliininpunaista lakkaa
sitten punaista
sitten taas aniliininpunaista
sitten vahvistavaa lakkaa
ja lopuksi jälleen aniliinia.

Nyt jos vielä saisin pinnan mattamaisesta kiiltäväksi, ne olisivat täydelliset!

Ainiin! Sain myöskin aidot nahkahanskat Photo Finishin cossimiseen.

Aidot
Pinkit
Nahka
Hanskat

H&M:llä on meneillään genuine leather- systeemi, ja yllätyksekseni siellä myytiin TÄYDELLISIÄ hanskoja tähän cossiin. Kalliithan ne olivat, mutta mamma betalar (jotain hyötyä näin aikuisenakin viitsiytyä äitinsä kanssa kaupungille, free stuff.)

Ommellaan sitten lahdessa perjantaina ennen conia niihin musta karva, ja avot!

Äiti tosin osti ne "sillä ehdolla ettet IKINÄ osta niitä kamalia pinkkejä kenkiä", jotka aioin aluksi hankkia tähän cossiin.. Noh, olisihan siinä ollut liikaa pinkkiä, ja nyt voin laittaa parhaat kävelykorkonilkkurini, jotka siis ovat mustat. Ja lämpimät <3


sopii kuin valettu :3


Ne ovat saman väriset <3
























Huoneessa on tosiaan aika huuruista... Näihin harhakuviin ja tunnelmiin kuittaan ja kiitän.

-Anakichi

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Minäkin otan kantaa tähän asiaan..

... tässä lähiaikoina cossiskeneä on kuohuttanut blogipostaus, jossa annettiin ymmärtää cosplayharrastuksen erinäisistä, jopa tiukahkoistakin "säännöistä"

Kyseinen postaus sai aikaan sellaisen paskamyrskyn, että se poistettiin, mutta ajattelin, ystäväni kirjoituksen innoittamana, ottaa kuitenkin kantaa tähän asiaan.

Lyhyesti vain.

http://excitermomentum.blogspot.fi/2013/01/onko-cosplayn-harrastus-rajoitettu.html

Yllä ystäväni mietelmä asiasta. Aikalailla samoilla linjoilla mennään, eli minunkin mielestäni suurin osa noista väittämistä oli täyttä bullsh*ttiä.

Mielestäni cosplayssa on tarkoitus pitää hauskaa, eikä harrastaa sitä kuin jotain supervaativaa urheilulajia, jossa vain parhaat pärjäävät.

Tiedän että parjaan omissa kirjoituksissani "huonoja" tai "kaappicosseja", mutta en silti kiellä heiltä oikeutta osallistua cosplayskeneen.

Jostain kaikkien on aina aloitettava.

Itse koen antavani vinkkejä, ehkä hieman todella sarkastisella tavalla, mutta silti hyväksyn kyseiset cossaajat. Tahdon jaella vinkkejä tässä blogissa cossaajille, jotka haluavat oppia virheistään, jotka ovat itse tunnistaneet. Ideanani ei ole levitellä tällaista "tehkää kuin minä, olen paras"-tyylistä pakko-opetusta siitä, kuinka ollaan hyviä cossaajia, vaan antaa erilaisia ideoita, ja lähtökohtia parantaa omaa cosplayta.

Tällaiset "cosplay on harrastus jossa oma keho on väline"-jutut harmittavat minua erityisesti siksi, että olen ylipainoinen. Kyllä. Peitän sen hyvin, ja luultavasti se silti näkyy kaikistä asuistani. (Kaguya oli pahin, hyi että.) Ymmärrän että kroppani ja sen kunto ovat oma asiani, ja koska olen liian laiska tekemään asialle mitään, en laihdu. Siltikään kukaan ei ole tullut sormella osoittamaan, että "hyi helvetti, läski, ota toi cossi pois ja laita se soputeltta takaisin päälle, ei sulla ole oikeutta cossia", sillä cosplay-piireissä suvaitsevaisuudella päästään pitkälle.

Ymmärrän pointin, että tonnikeiju ei voi näyttää hyvältä xxxxs-kokoisessa mini koulu-uimapuvussa, mutta kyse onkin silloin asuun pukeutuneen ihmisen omasta kropasta, (ja suunnattomasta koonhahmottamiskyvyn puuttumisesta, voi minua ja kärjistettyjä esimerkkejäni...) ja siitä, mitä hän haluaa sillä tehdä.

Ainahan laiha isotissinen tyttö on plussaa, tai tosi lihaksikas paidaton mies. Mutta ne ihmiset eivät vie arvoa meiltä pehmeämmiltä cosplayn harrastajilta.

Niin kauan kuin ihminen on tyytyväinen omaan kehoonsa, ja on sinut sen kanssa, hän saa harrastaa vaikka strippausta tai alastonjuoksua metsissä. Se, mitä teet omalla kehollasi ei ole kenenkään muun asia.

Ihmiset, jotka kieltävät toisilta jonkin heille tärkeän, tässä teille:























/rant

Tämä aihe on ponnahdellut pintaan sillointällöin, kun cosplay, siinä missä kaikki muukin, on erittäin ulkonäkökeskeinen ala.

Siltikin, mielestäni on hienoa nähdä hieman lihaisampikin cosplayharrastaja, jolla on yllään todella upea puku, kuin sellainen -30 kiloa painava kalpea luikku, jolla on kuitenkin dd-tissit ja ghetto-booty, ja joka on pukeutunut "omaan _sek_sik_kää_seen_ versioonsa jonkin hahmon asusta.

Mitä mieltä te itse olette? Lukekaa linkkaamani teksti ja päättäkää.


Cossailemisiin lihaisat ja laihat ihmiset, stay wonderful!

-Anakichi

tiistai 22. tammikuuta 2013

Rillirouskuttelua.


Mallina toimi Ounahable

Eli silmälasit, ja miten ne voivat muuttaa cossiasi (ja kuinka ne voivat myös pilata sen, jos hahmolla ei ole laseja, no offense.)

Lasit muuttavat todella paljon käyttäjänsä ulkonäköä. Eri ikäisillä on eri näköisiä laseja, ja ne voivat jopa kertoa statuksesta.

Cossattaessa hahmoa, jolla on silmälasit, tuleekin kiinnittää huomiota hahmon laseihin. Minkä muotoiset ne ovat, entä minkä väriset.

Ei ole suositeltavaa (tai minusta edes sallittua) cossata hahmoa niin, että "nokun tällä nyt on nää jättipyöreet lasit niin laitan omat kapeet lukulasit kun mulla sellaiset on."

Silmälasipäisen hahmon idea on luultavasti jokin muu, kuin silmälasien esittely, mutta koittakaa nyt hyvät cossikansalaiset ymmärtää, että MYÖS niiden lasien tulee noudattaa character designia.


Yllä on kaksi hyvin samantyyppistä silmälasimallia. Linssit ovat kulmistaan pyöreät suorakaiteet ja keskisanka on hieman kaarella. Ero on kuitenkin sangoissa. Ylemmissä laseissa sangat ovat ylhäältä "aukinaiset", kun taas alemmassa ne ovat kokonaan linssien ympärillä. Ymmärrän hyvin, että on hankalaa löytää tismalleen samanlaisia laseja, mutta aina kannattaa yrittää.

Näitä kahta hahmoa ei minun mielestäni siis voi cossata samoilla laseilla.



Tässä taas on kaksi hahmoa, joiden lasit ovat lähes samanlaiset. Kumpikin käyttää geneerisiä animesilmälaseja, eli suunnattomia ohutsankaisia/lähes sangattomia pullonpohjalaseja, joilla on helppoa reagoida hätäännystilanteessa niin, että linssit ovat aivan valkoiset ja hikipisarat/kyyneleet lentelevät.

If you know what I mean...


On olemassa myös monia erikokoisia pyöreitä laseja. Yllä mainitut ovat kategoriaa: isot nörtti(tyttöjen) (moe) lasit.

sitten on myös näitä harry potter-tyylisiä laseja, kuten esimerkiksi:




 Sitten ovat tietysti täysin sangattomat lasit (oi katso, teksti korjautui)



Ja erilaiset aurinkolasit, jotka ovat yleensä TIETYN MUOTOISET, joten mitkä tahansa lasit eivät käy.



Myöskin linssien väri tulee ottaa huomioon hahmoa cossittaessa.

Sitten ovat tietysti Kaminan lasit.

Kaminan.
Lasit.


Nuff said.

Nyt onkin aika päästä itse omiin kuviini, joissa esiintyy siis ennen mainitsemani Ounahable.





Kirjastotätimäiset lasit. Antavat kuvan ehkä hieman hissukasta tytöstä.

"Hipsterlasit" mallia tumma ja kulmikas.


"Hipsterilasit" mallia puuma: vaaleanpunaiset muovisangat, sekä leopardikuvioidut korvasangat.



the "Hipsterilasit" A.K.A. Statuslasit.



Tähänastiset lasit ovat oikeita laseja, jotka ovat ihan käytössä ja vahvuuksilla.

Nuo hehkeät keltaiset lasit ovat mallia:

Kagamine Rin cossilasit, stray girl in her lenses.

Ne ovat isot h&m:n aurinkolasit joista poistin linssit, ja joiden sangat maalasin uudestaan.

"Sofi Oksanen"-lasit. Tässä moneen animehahmoon sopivat lasit, ei vahvuuksia, muovilinssit. Cosplaytarkoitukseen ostettu.

"Cool-guy"-lasit. Vanhat cosplaytarkoitukseen säästetyt alasangattomat lasit.




... Photo finish-lasit.



Laseista selittelyni on ihan yhtä ilmeistä, kuin monesta muustakin selittämästäni itsestäänselvästä asiasta, mutta silti näen usein näitä itsestäänselvyyksiä rikottavan. Voitte itse päätellä siitä, että kannattaako sitten yrittää korjata näitä "virheellisiä" tapoja cossata, vai antaakko ihmisten vain olla.

Jos aikoo olla serious-cossaaja, valitkaa ensimmäinen vaihtoehto.



Haters gonna hate. Rillirouskus gonna rousku.

Eli nämä ovat jälleen MINUN mielipiteitäni, joten älkää ottako itseenne.

Ja jos otitte, en välitä.

-Anakichi