lauantai 9. joulukuuta 2017

Pinkkiä idolipöffiä

Kuten klassisesti aina käy, jäi tämänkin postauksen kirjoittaminen ajan virran alle. Nyt kuitenkin on käynyt niin että postauksia on jonossa miljoona ja se asia korjaantuu vain kirjoittamalla!

On siis aika sukeltaa taas kerran idolihöttöön ja muistella että mitäs sitä tulikaan Mayun kanssa tehtyä.

Olin siis päättänyt aika viimevuoden alulla että haluan Mayun nimenomaan Traconiin. Miksi? Sitä en tiedä. Olin myös päättänyt että teen Mayun ihan itse () Eli ompelen ja teen muutkin työt joita Mischiefzero yleensä meidän kokoonpanossamme hoitaa. Mayun aloittaminen jäi myöhemmäksi kuin olin suunnitellut, mutta kuukausi oli tarpeeksi vastoin pelkojani. Sain cossin valmiiksi ennen Traconia eikä tarvinnut stressata siitäkään asiasta.

Alunperin suunnittelin myös meneväni Yukiconiin kisaamaan Mayulla mutta päädyin droppaamaan kyseisen suunnitelman koska kisa-asiat menivät vähän uusiksi ecg:n takia.

Tässä kuitenkin jonkinlainen koontipostaus siitä mitä kaikkea Mayuun sisältyi.

Ihan ensimmäinen asia jonka hoidin olivat kengät. Tilasin kengät ebaysta melkein puolitoista kuukautta ennen muun cossin aloittamista koska kyseessä olivat senverran korkeat pumpit että piti muistutella kehoa siitä miten niillä liikutaan.

tappoihanat ja tappokivuliaat
Kengissä ei ollut paljoa tekemistä koska ne olivat todella lähellä refrenssikuvaa. Piti vain ommella ja hotfixata muutama pieni yksityiskohta paikoilleen. Aloittelin myös Mayun koruja ennen muuta, sillä motivaationi lähtee etenemään kun teen ensin jotain mitä osaan, eli juurikin kaikkia pieniä koruja (ja periaatteessa kaikkea muuta kuin ompelua, heh)


 



Päädyin käyttämään koruissa ja asussa värittömiä akryylipisaroita, koska en löytänyt tarpeeksi isoja pisarahelmiä. Mayun pikkurillisormus on ehdoton lempiyksityiskohtani tässä designissä ja olen iloinen että sain sen kivannäköiseksi. Korvikset ja sormuksen rusettiosio on tehty silk clay-massasta ja rusetin sydän oli valmis puinen sydämen muotoinen palanen.

Jännitin mekon aloittamista niin että korut saivat pitkään oleilla valmiina laatikoissaan ennenkuin aloitin itse ompeluhommia. Deadlinenäni toimi Mayun syntymäpäivä, joka olikin sopivasti juuri ennen Traconia.

Olin myös arponut mekkokankaita koska Mayun mekossa on hyyyvin hennon vaaleanpunainen, melkein valkoinen kangas. Alunperin halusin tehdä koko mekon kauniista hyvälaatuisesta mekkosatiinista, mutta koska väriä ei löytynyt, päädyin tekemään ns yläosan (miehusta+päällihelma) popliinista. Materiaalivalinta johtui osin siitä, että painotin väriä ohi materiaalin. Kun popliini saapui, olin jo tietoinen että esimerkiksi yläosa pitää tehdä kaksinkertaisena ettei kangas kuulla läpi. Olin myös todennut etten lähde värjäämään Mayun asussa näkyviä laventelinvärisiä liukuvärjäyksiä asuun, mutta kuinkas sitten kävikään...

Esimerkiksi noissa irtopusihihoissa näkyy kyseinen liukuväri



Värjäsin helman ja irtohihat ja myös miehustan keskikappaleen. Ja koska en koskaan löytänyt oikeanväristä pitsiä, jouduin värjäämään myös sen itse. Laventelin kanssa kaikki meni hyvin ja väristä tuli täydellinen. Pitsin kanssa väristä piti tulla hento lohen tai korallinpunainen, mutta keittoväri olikin tujumpaa kuin luulin ja pienemmälläkin annoksella pitsistä tuli.. Noh, oranssia.


Jouduinkin sitten sävyttämään asun muutkin alunperin korallinväriset osat niin, että värjäämäni pitsi ei kirkuisi väriloistoaan yksin.

Pitsi kuului asun alempaan hameeseen, jonka sitten tein siitä alkuperäissuunnitelman mukaisesta satiinista. Näin jälkikäteen kaduttaa etten tehnyt helmoihin keräystä myös alareunaan, mutta onneksi asu oli kokonaisuutena niin kiva ja refrenssin mukainen, että tämän asian puuttuminen ei sinällään häirinnyt kokokuvaa. Tiesin myös alusta asti että haluan Mayun asun olevan juuri sitä miltä se näyttää: mekko. Ei yläosa ja alaosa. Röyhelsin värjätyn kankaan kiinni ylempään helmaan ja yhdessä kokonaisuudessa edes oranssi pitsi ei häirinnyt. Sitten tajusin että ylemmästä helmasta puuttuu reunasta punainen nauha ja olin tosiaankin kiinnittänyt rypytyksen jo helmaan. Pieni tuskan parahdus (heh) siinä pääsi ja ompelin sitten nauhan päällitikillä kiinni koska sisäsaumavarat oli jo saumuroitu.



perkele.
Yläosa oli minulle se vaikein ja pelottavin osa koko asussa, ja teinkin mm peppurusetin ennenkuin edes uskalsin ajatella sen aloittamista. Halusin rusetista tälläkertaa kirjaimellisemman version kuin yleensä, joten ompelin kankaan oikeaan muotoon leikatun softiksen päälle. En ehkä aio tehdä näin kirjaimellista tulkintaa rusetista uudelleen, mutta tuli siitä ihan hauskan näköinen.





Yläosan kanssa ongelmaksi osoittautui jälleen kerran istuvuus. Minulla on todella vahva rinnan kaari, joka on aina jotenkin vain todella hankala toisintaa kaavaan ja kankaalle. Kaventelujen ja sisäänottojen jälkeen kuitenkin sain (Mischiefzeron ihanalla avustusella) yläosan istumaan hyvin. Stressasin myös sitä että kyseessä on olkaimeton mekko, jotka eivät kuuluisasti pysy ylhäällä kovin hyvin. Olin toiveikas kun pelkkä yläosa sitten olikin aika napakan tuntuinen päällä, mutta kuten hieman pelkäsinkin, helmojen paino veti mekkoa alaspäin päälläni.



Toinen hankaluuksia aiheuttanut osio oli yläosan pääntielle tuleva organza-kangas. Organza on hankalaa ommella ja se on todella herkkää ja purkautuu nopeasti. Tein pääntien ja siihen tulevan rusetin organzasta ja poltin sen reunat tulitikuilla ettei se purkaudu. Tein myös elämäni ensimmäisen pussisauman jonka tekemisessä Mischiefzero opasti minua. 


voittajafiilis.jpg
Ainoa asia mikä yläosassa jäi oikeasti harmittamaan oli se, että saumat eivät kohdanneet täysin takana jonkin tekemäni leikkuuvirheen takia.

perkele 2: Perkeleen paluu
Olin tehnyt rintapielen rusettiin tulevan sydämen aiemmin toiseen cossiin, joten nyt se sai vain päälleen uuden maalin ja lakan.


Kun organza-asiat olivat koossa kiinnitin erikokoisia strasseja niihin saadakseni aikaan Mayun pääntien kimalle-efektin. Kiinnitin myös mekon helmat yläosaan kiinni.


ilman alushametta
alushameella
Ompelin irtopussihihat ihan vain kahdesta suorakaidekappaleesta joihin tein kuminauhakujat ylös ja alas. Liukuvärjäys oli osunut juuri oikealle kohdalle hihaan tulevan rypyn kanssa ja näytti tosi kivalta!


Kutsuin niitä "allipusseiksi"
Lopulta oli vuorossa enää hanskojen joustavasta kankaasta ompeleminen ja pienten yksityiskohtien kiinnittäminen helmaan. Mayun designissä helman etuosassa kulkeva ristikkäin menevä silkkinauha on epäsymmetrinen, mikä aiheutti päänvaivaa mutta pari aputikkiä siellä täällä auttoivat senkin paikallaan pysymisessä. Hanskoja en enää halua tehdä mistään muusta kuin joustavasta kankaasta, koska tämähän toimi aivan täydellisesti!



Mekosta tuli kokonaisuutena tosi kivan näköinen ja mielestäni se kestää jopa rinnakkainvertailun alkuperäisen kanssa.

 

Opin tätä asua tehdessä muutamia uusia asioita ja pääsin käyttämään monia eri tekniikoita. Olen myös ylpeä siitä että sain taas tehtyä näin yksityiskohtaisen asun itse enkä tarvinnut paljoa apua Mischiefzerolta. Cossi-itsevarmuus nousee! Olenkin nyt tekemässä jo tämän vuoden traconiin jälleen idolityttöpukua ihan itse  (™)


Siihen asti näihin kuviin ja tunnelmiin

-Anakichi