sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Desucon 2015 - Sairaan nopee con

A: Hellureisson! Desuconista alkaa olla pari viikkoa ja onkin hyvä aika kirjoitella päivitystä aiheesta. Jälleen kerran tutulla kaavalla, eli vuoropuheluna ja kuvien kera. Näin alkusanoiksi voisin heti sanoa että coni tuntui minusta jotenkin tosi tosi nopealta. Tekemistä oli kiitettävästi ja seuraakin löytyi lähes joka hetkelle, mutta jotenkin kun sunnuntaina lähdettiin junalla kohti Helsinkiä tuntui että conista ei jäänyt käteen kauheasti muuta kuin valokuvia ja pari hassua ostosta.

M: Con saattoi olla sairaan nopee, mutta me emme olleet tämän tekstin kanssa.
Tämän vuoden Desucon oli ihan jees tapahtuma. Ei mitenkään erityisen hyvä, mutta ei huonokaan. Con tuntui tosiaan menevän ohi varsin nopeasti ilman, että mitään sen erityisempää oikein tapahtui.

A: Tänä vuonna emme käyneet cosplay-kisan lisäksi missään muussa ohjelmassa, paitsi Costour-dokumentin esityksessä. Emme siis oikein osuneet tämänvuotisten luentojen kohderyhmiin, tai sitten kiinnostavat ohjelmat olivat harmillisesti päällekäin. (cosplaykisa ja cossikuvausluento)

M: Itseäni kiinnosti myös lauantain Cross Ange-luento, mutta en ole ehtinyt katsoa sarjaa vielä loppuun, joten jätin senkin spoilerien takia välistä. Con meni tosiaan aikalailla hengaukseksi kun kiinnostavaa ohjelmaa ei oikein löytynyt, mutta toivottavasti asia ei ole samanlainen ensi vuonna.

Lähdimme perjantaina Helsingistä Lahtea kohti paikallisjunalla, ja olimme perillä kahden maissa. Meillä oli siis hyvin aikaa lunastaa hotellihuone (tällä kertaa Scandic Lahdesta), vaihtaa vaatteet ja yleisesti laittautua ennen conipaikalle saapumista hieman ennen viittä. Itse liikuin perjantaina tavallisissa siviileissä, Anakichilla puolestaan oli kunnon lookkia.

ekan päivän tydyt
A: Susitytyilin ystäväni ollessa punahilkkana ja saimme parit hyvät kuvatkin! Viimehetken idea perjantailookiksi osoittautui ihan kivaksi ja meistä pyydettiin yksi kuvakin (Miksi? :D) Asu kasattiin viimehetkellä ja sain samalla harjoitusta mahdollisiin tuleviin karvakangasprojekteihin.



Shootimme jälleen läheisellä metsäpolulla ja kuvat on kivoja. Punahilkkana Escamilion.





Costour-dokumentti oli todella suosittu ohjelmanumero ja on tosi outoa että se oli laitettu niin pieneen tilaan esitettäväksi. Ennen esitystä paloturvallisuusmääräykset toteutettiin ja suuri osa ihmisistä poistettiin huoneesta istumasta. Kiitos kun seuraatte sääntöjä mutta harmittaa poistettujen ihmisten puolesta.. :C
Dokumentin äänenlaatu oli paikoin tosi tosi huono ja osilta paikoin taas välillä liiankin kova. Voisiko asian korjata esimerkiksi sillä että koko dokumentti olisi tekstitetty? Kokonaisuudessaan dokkari oli kiinnostava ja oih voih mitä ihania näkymiä ihan läheltäkin löytyy! Joskus voisi itsekin uskaltautua ulkomaille cosplaymatkalle!

Pääsin muuten maistamaan tätä uutta trendijäätelöä ensimmäisen kerran Desussa !

minulla oli kahdet superkarvaiset tekoripset. Huh.
M: Oli todella harmillista että niinkin suuri osa ihmisistä joutui lähtemään, olin itsekin lattialla mutta onneksi saimme tiivistettyä minulle paikan. Toivoisinkin lähtijöiden puolesta että dokumentti saisi uuden esityksen jossain conissa, mielellään vielä isommissa tiloissa.
Dokumenttia oli mukava katsoa, vaikka katsomista häiritsikin edellämainittu heittelehtivä äänenvoimakkuus. Olisin myös itse toivinut, että dokumentti olisi keskittynyt hieman enemmän itse cosplayhin: matkan aikana sattuneista kommelluksista kertominen oli ihan hauskaa, mutta niitä olisi minusta voinut hieman lyhentää, jotta aikaa olisi jäänyt enemmän eurooppalaisten cosplayaajien ja tapahtumien esittelyyn. Pienistä puutteista huolimatta dokumentti oli informatiivinen ja hauska kokemus, ja oma tarve lähteä tulevaisuudessa ulkomaille conittamaan nousi taas.

A: Illalla suuntasimme desuloungeen ja hetkellisen etsiskelyn jälkeen löysimmekin supersalaisen sisäänkäynnin. Ostin tänävuonnakin vain yhden drinkin..taisi olla Poyo-niminen hedelmäinen kookosrommiananas-drinkki juttujuttu. Hyvää oli! Loungessa oli edellisen vuoden tapaan hyvä meininki ja hyvää hiljaista jazzia. Ainoa ongelma oli se että isoja istuskelun mahdollistavia pöytiä oli muutama ja ne olivat varattuja. Isoille porukoille tämä oli okei, mutta ärsytti nähdä kaksi ihmistä jotka istuivat pöytien eri kulmissa ja räpläsivät puhelimiaan.

oho olihan mullakin puhelin.
M:  Aikamme loungeiltuamme hipsimme hotellille puoli yhdentoista maita, söimme hieman iltapalaa ja menimme "ajoissa" ennen kahtatoista nukkumaan.

A: Lauantaina olikin sitten ensimmäisten cossien-cossien aika. Aamulla minulla oli todella paljon vaikeuksia herätä, mutta heti kun sain cossin päälle tuli tosi hyvä fiilis.



Tewi on ollut cossilistallani jo liian pitkään näinkin yksinkertaiseksi designiksi ja olin ihan hahmossani heti alusta asti. Kuvasimme cossia samassa metsässä kuin punahilkkaakin ja saatiin taas yllättävän monta kivaa kuvaa! (siihen nähden miten paljon aina vedän huonoja kuvia välissä)

Kuvia metsäpupusesta!





Tewissä helpointa oli se että kuvissa ei tarvinnut olla liian vakavana!

M: Olin alunperin vähän nihkeänä Reisen cossaamisesta, mutta ei se loppujen lopuksi niin ikävää ollutkaan. Jos jotain korjaisin jälkikäteen, niin lyhentäisin takkia aika reippaasti, näyttää nimittäin osassa kuvia aika tyhmälle.

Kuten esimerkiksi tässä
Reiseniä kuvattiin enemmän Sibbetalossa ja sen läheisyydessä, tämä pupunen kun ei metsään oikein sovi. Harmittaa vain, että yhdessäkään kuvassa ei näy häntä, vaikka sellainenkin minulla oli.




A: Lauantaina hilluimme ympäri conialuetta ja on kyllä pakko sanoa että huomasi jälleen että conissa oli kaikenikäisiä. Minä olen itsekin sortunut aikoinani halikyltteihin, mutta minä sentään tein töitä halejeni eteen. Kyltti roikkui laukussani ja minä lähestyin ihmisiä, kysyin saako halata. Nämä nykyiset kylttien kanssa ruuhkaiselle paikalle parkkeeraavat nuoret muistuttavat epätoivoisuudessaan "will sex for food" meininkejä. (ehe ehe tästä tulee sanomista)

Lauantain ainoana ohjelmana meillä oli cossikisojen katsominen. Olin hieman pettynyt ECC:n tasoon, mutta sijoittuneet esitykset todellakin ansaitsivat sijoituksensa. Hall cosplayn taso taas oli aivan järjettömän kova tänävuonna!! Oh my god! Väliohjelmasta twiittasinkin jo, mutta sanotaan se vielä tässä: Miksei tällaisia musikaalinumeroita nähdä kisoissa? Wau mitä osaamista!!

M: ECC-karsinta oli tosiaan tänä vuonna vähän meh. Yleisesti en pitänyt siitä, miten vähän itse lavalla tapahtui: joko esitys oli hyvin pienieleinen tai videonauha hoiti suuren osan itse esityksestä. Hienoa, että ihmiset ottavat mahdollisuuden käyttöön, mutta pääpaino pitäisi kuitenkin olla siinä lavalla olevalla ihmisellä. Voittajaesitys oli voittonsa ansainnut, onnea Tikli ja hyvää Lontoonmatkaa!
Mutta väliaikashow. Voi sentään kuinka ihanaa, lisää tällaista kiitos ; _ ;

A: Nyt kun emme käyneet ohjelmissa nimeksikään, hyväksikäytimme sitten esimerkiksi karaoken, tanssimatot ja kahvilan. Karaokessa meille kävi niinkin hyvä tuuri että jonotellessamme huoneeseen tultiin ilmoittamaan että joku on perunut myöhäisen 15 minuutin karaoken yksityisaikansa varttia vaille yksitoista ja me nappasimme sen porukallemme. Voisi melkein oikeasti jatkossa yrittää varata niitä puolen tunnin aikoja, oli nimittäin hauskaa!!

Kävin myös lauantaina hankkimassa conin ainoat ei-ruoka lootit Dashianan pöydältä <3

ihana vihkonen jossa on hologrammikiillettä ja uusi kortti seinälle!
Kuten jo mainitsin aiemmin Tewissä oli vähän liiankin helppoa olla hahmossa. Tänävuonna en napsinut niin paljon selfieitä kuin ennen, mutta ne kyllä kuvaavat tunnelmiani conilauantailta tarpeeksi selkeästi.



kuvassa myös Escamilion.
M: Käytyämme karaokessa ja sieltä päästyämme yhdentoista maissa lähdimme kiltisti käpöttelemään takaisin hotellille, jossa molemmat sammuimme sänkyihin aika nopeasti.

Sunnuntai lähti yleisesti käyntiin paljon hitaammin johtuen edellisen päivän venyttyä meille tavallista pidemmäksi, joten saavuimme conipaikalle vasta hieman ennen kahtatoista. Sunnuntaille oli luvassa lisää Touhouta, kun minä puin jo Frostissa käyneen mutta hieman parannellun Marisan, ja Anakichilla oli viimein valmiiksi saatu Reimu. Ja tällä kertaa saimme myös kuvia.

A: Kun olimme viimein selvinneet conipaikalle, päädyimme hetken sibbetalolla pyörittyämme shoottimaan Marisaa ja Reimua. Olin tosi epävarma Reimun suhteen sillä se näytti omaa epävarmuusaluettani eli käsiä ja kainaloita enemmän kuin mitä asuni yleensä. Toisaalta taas olin todella innoissani sillä olin suunnitellut laittavani reimuuni ponnarin, mutta kuin ihmeen kaupalla peruukki toimikin avonaisena ja olin canonin mukainen! Saimme napattua muutamia hyviä kuvia tuulisuudesta ja hetkittäisestä kylmyydestä huolimatta! Opin myös että suorat pitkät peruukit eivät ole minun juttuni ulkonäöllisesti.



Tuulen viemää.
Tuossa viimeisessä kuvassa olen tosi onnellinen siitä, että tuuli heitti helmojani ja keppiäni juuri oikealla tavalla ja että Mrs Highandmighty sai sen napattua kameraan. Välillä todellakin tuuli niin että tukka meinasi lentää.




Saimme otettua myös yllättäen ihan hyviä lähikuvia molemmista asuistani. Niissä tosin näkyy että suora peruukki ei oikein toimi jos on kahdeksan tai kymmenen leukaa niinkuin minulla. Myöskin Mrs Highandmightyn kuvat onnistuivat ja olen positiivisesti yllättynyt siitä miten hyvältä ompelemani hattu näyttää (modistiopinnot kannattaa!!)


M: Jos Anakichilla meinasi tukka lähteä tuulen takia päästä, niin minulla se sitten oikeasti karkasi ja viihdytin ohikulkijoita laittaessani sitä takaisin päähän. Hattuakin sain muutaman kerran noukkia nurmikolta kun tuulenpuuska pääsi yllättämään.

Sairaan nopee käsi
Tuuliongelmista huolimatta saimme otettua oikein mukavia kuvia, mikä hieman yllätti minut. Marisan kuvaaminen oli helppoa ja hauskaa, harmittaa vain että peruukkini meni aikamoiselle mutkalle enkä tiedä, saanko sitä enää pelastettua muuten kuin saksilla. Haluaisin myös itse ajatella, että olemme molemmat parantuneet sekä kuvaajina että kuvattavina, sillä ainakin minusta tämän tapahtuman kuvat (varsinkin sunnuntain) ovat mahdollisesti parhaita, mitä olemme ehkä koskaan ottaneet.



Shoottailun jälkeen kävimme jonottamassa ensimmäiset Desupizzamme (jotka tulivat yllättävän nopeasti, vaikka pizzeria oli aika täynnä) ja löysimme paikat Metsähallista jossa nämä syödä. Suunnittelimme syöksyvämme vielä päättäjäisiin, mutta päätimme syödä rauhassa ja hakea tavaramme narikasta ennen pahinta ruuhkaa, Anakichilla kun oli kiire ehtiä Helsingissä lentokoneeseen. Lähdimmekin Lahdesta vartin yli viiden junalla.

Kokonaisuudessaan tämän vuoden Desucon jäi osittain vähän valjuksi, osittain ihan siksi että omat vaatimukset Desuconeille ovat aika korkealla. Harmitti myös se, että ohjelmat joissa kävimme eivät vastanneet ihan odotuksia. Kuten tekstin alussa jo sanoin: ihan jees tapahtuma.

A: Coni tuli ja coni meni. Seura oli hyvää, pizza oli hyvää, kaikki oli ihan okei. Desu nyt jäi hieman laimeammaksi kokemukseksi kuin yleensä, mutta hei, osasyy meissäkin, kun emme käyneet ohjelmissa. Kaikenkaikkiaan kuitenkin olen tosi tyytyväinen ja kyllä desu vain on minun lempitapahtumaperheeni. Seuraava desutapahtuma onkin sitten Desutalks, mutta ennen sitä vielä meitä voi nähdä ainakin Traconissa, ja katsellaan josko tuonne Rantayukiinkin eksyttäisiin.

Seuraavaan postaukseen asti näihin kuviin ja tunnelmiin: (luulitteko ettei näitä ole?)






-Anakichi (minusta tulee vanhana tosi ryppyinen)


~ Mrs High and Mighty (pitäisi varmaan alkaa blogata sillä toisella nimellä)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti