keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Yukicon 2.0 ja kylmä viima

A: Yukicon. Mitähän siitä sanoisi. Melkein voisin tiivistää tapahtuman lauseeseen "paska reissu mutta tulipa tehtyä". Älkää ymmärtäkö väärin, con oli varmasti hyvä kohdeyleisölleen, mutta koin etten ehkä ihan kuulunut siihen. Oli kuitenkin ihan mukavaa aloittaa uusi vuosi conitunnelmissa, vaikka tapahtuma ei ehkä tarjonnutkaan minulle henkilökohtaisesti asioita jotka minua coneissa kiinnostavat.

M: Yritin itse olla Yukiconin suhteen mahdollisimman neutraalein tuntein ja olin lauantaiaamuna aika innoissani uuden conin korkkaamisesta, mutta loppufiiliksiä kuvaa ehkä parhaiten se, että sunnuntaiaamuna nukkuminen olisi kiinnostanut enemmän kuin Espooseen lähteminen. Itselleni Yukicon tuntui ihmismäärästä ja ohjelmasta huolimatta tyhjältä ja hieman tylsältä vuoden aloitukselta.

A: Availenkin nyt omalta osaltani tuota yllälausuttua. Tuntuu hieman pahalta kirjoittaa negatiivista coniraporttia, mutta lupaan että negaatioiden jälkeen kerron kaikesta ihanasta ja kivasta mitä conissa koin ja löysin! Mutta ennen sitä..

Kutsukaa vain elitistiksi ja rinkirunkkariksi, mutta käytyäni viimeisimmät pari vuotta vain isommissa coneissa (Desucon, Tracon, Desucon Frostbite) Yukicon vaikutti liian..noh, pieneltä minulle. Conin keski-ikä vaikutti olevan siinä 15 paikkeilla (ja keskipituus metrin, mitä ihmettä ihmiset en varmasti ikinä ole ollut noin pieni!) Myöskin tilanpuute (oliko sitä muiden mielestä?) vaikutti negatiivisesti kokemukseeni.

M: Paikalle pääsyn jälkeen ensimmäisenä vastaan iski kulttuurikeskuksen ahtaus. En ole itsekään useampaan vuoteen conittanut muualla kuin Sibelius - ja Tamperetalolla (jos Desutalksia ei lasketa), joten olen kenties ehtinyt tottua liikaakiin isoihin conpaikkoihin. Yukiconin tilat tuntuivat ahtailta ja vähän täyteentungetuilta, varsinkin kun ulkona oli ikävän viileä keli, joten kaikki olivat sisällä. Tämän lisäksi ihmisillä oli paha tapa kielloista huolimatta tukkia kulkuväyliä ja istuskella portailla, mikä turhautti ainakin itseäni. Jos portailla istuminen on erikseen kielletty, niin älkää oikeasti istuko niillä portailla. Toinen suuri ruuhkan aiheuttaja oli jonot cosplaykisojen aikaan, mikä kumosi paikkalippujen idean, enkä huomannut järjestyksenvalvojien hajottavan jonoja missään vaiheessa.

Makoton luona oli tilaa.
A: Tekniset ongelmat nyt ovat teknisiä ongelmia ja luultavasti se oli myös osalta vielä "aloittelevan" conin koneiston yskähtelyä. En ole conijärjestäjä enkä koskaan tule olemaankaan koska en osaa orgnanisoida sitä vähääkään mitä minkään asian järjestelyltä vaaditaan, mutta conikävijän näkökulmasta Yuki toimi pienistä ongelmista huolimatta ihan mukavasti.

M: Itseäni ihmetytti tiedotuksen vajavaisuus. Lauantain cosplaykisan ensimmäinen siirtyminen kuulutettiin tietääkseni kerran, ja toisen siirtymisen kuulimme suoraan järjestyksenvalvojalta. Olisin itse toivonut yleistä kuulutusta asiasta, sillä kuulin ihmisten ihmettelevän miksei ovia avata. Tekniikan virheet varmasti turhauttivat monia, tekniikan miehet mukaanlukien, mutta itse en pitänyt esim. lauantain cosplaykisan ongelmille naureskelusta. Olenko sitten turhan tosikko, mutta aplodien antaminen videon saamattomulle näytölle tuntui lähinnä mauttomalta.

A: Olin hieman hämmentynyt kun Yukiconin peliteema ei oikein ilmennyt sisällöissä muuten kuin kunniavieraiden ohjelmissa ja maskottien designeissä. Myöskin conin yleinen tekemättömyystaso johtui siitä että kiinnostavaa ohjelmaa ei vain meinannut löytyä. (tämä ongelma on tosin aina kävijästä eikä conista kiinni, mutta olin yllättynyt että löysin cosplaykisojen lisäksi vain yhden kiinnostavan luennon. Asiasta lisää myöhemmin.) Meidän osaltamme coni menikin siis yleiseksi haahuiluksi ja cosplaykisojen odotteluksi. (näin jälkikäteen kaduttaa ettemme menneet cosplaykunniavieraan ohjelmaan!)

Myöskin sää oli ikävän kylmä, kamerassa ei ollut muistikorttia ja eksyimme Tapiolan sisuksiin mutta nämä olivat ihan Yukiteamista riippumattomia asioita. Täytyy myöskin ottaa huomioon se, että Yukicon oli meille tällainen "mennään kun asutaan lähellä"- tapahtuma, eli asenteemme saattoivat olla jo valmiiksi hieman erilaiset kuin esimerkiksi Traconissa jonne valmistaudutaan ja suunnitellaan pidempään ja enemmällä rahalla.

Mutta myöskin sitä positiivista sanottavaa löytyy! Conissa oli superkiva hieno ohjelmalehtinen ja pidin taidekujan sijoittelusta! Myöskin vaihtuvat kujalaiset plussaa! Tästä taas lisää lootti-osiossa, mutta pakko mainita pari ihan maininnan arvoista asiaa ohjelmalehtisestä!

Pidin lehtisen yleisestä taitosta ja siitä että kuvia ei ollut liikaa. Myöskin kuvien laatu ilostutti. Ihana Yuki-kun kyllä vie Desu-kunia ihan sata-nolla! Myöskin nallemaskotti Pyry sulatti jäätä näin talven keskellä. Näillä asioilla ei sinällään itse conin kannalta ole mitään merkitystä, mutta myöskin esimerkiksi TODELLA selkeä kartta joka oli jaettu yhdelle aukeamalle saa minulta plussia!

Kyllä me siellä oikeasti oltiin!

Jopa eksyin käytävälle-Anakichi ymmärsi nämä kuvat.
M: Erikoismaininta menee ohjelmakartan erillisille merkinnöille kunniavieras - ja paikkalippuohjelmille, selkeytti karttaa kun pelkällä vilkaisulla näki, mihin ohjelmiin tarvitsee lipun ja milloin kunniavieraat puhuvat. Jotain tällaista haluaisin nähdä muuallakin.

Tämä hyvä. Lisää tätä.
Itse tykkäsin siitä, miten kulttuurikeskus oli otettu käyttöön ja miten tapahtumat oli sijoitettu eri puolille keskusta, vaikka paikka olikin hieman sokkeloinen mikä taas aiheutti hieman eksyilyä ja myöhästymisen ainoasta puheohjelmasta jossa kävimme. Oli mukavaa, kun esim. rytmipelit oli viety vähän kauemmas conin vilskeestä niin, että pelaajat saivat pelailla rauhassa eikä musiikki häirinnyt muita kävijöitä. Pidin myös siitä, miten taidekuja oli kerrankin selkeästi esillä, eikä ikäänkuin tungettuna nurkkaan piiloon. Erillinen info cosplaylle hämmensi aluksi, mutta oli loppujen lopuksi ihan hyödyllinen, ettei tavallinen info mennyt tukkoon paikkalippuja jaellessa.

A: Tapasimme myös joitain lukijoitamme ja instagram-seuraajiani! Oli todella ihana tunne kun ihmiset lähestyivät meitä ja seuraajamme saivat kasvot! Tuntui myös kivalta saada kehuja ja ihmisten näkeminen kasvokkain myöskin nosti tunnetta että ei me tätä ehkä ihan internetin tyhjyyteen huudeta.

M: En aio valehdella, ensimmäinen "hei luen teidän blogia"-kommentti sai vatsanpohjassa aikaan melkoista kutinaa.

A: Kävimme tosiaankin conin aikana vain kolmessa ohjelmassa. Yhdessä puheohjelmassa ja molemmissa cossikisoissa. Puheohjelma jossa kävimme oli Elina Rimpiläisen, Miro Jukan sekä Stina Salmisen Esityskisaamisen ABC: Ideasta valmiiksi skitiksi-paneeli.

Paneeli oli todella onnistunut ja informatiivinen paketti, joka sai innostuksen kisaamista ja skittien tekoa kohtaan nostamaan päätään. Opin asioita joita en ollut osannut ajatella tai joista en ollut ennen kuullutkaan ja olisi todella hienoa päästä kuulemaan asioista enemmän ja ehkä jopa kokeilemaan asioita käytännössä! (milloin Cosplay bootcamp?)

M: Kisakärpänen on ehkä vähän saattanut päästä puremaan, enkä olisi osannut kuvitella yhtään parempaa ajoitusta tälle paneelille, varsinkaan kun esiintyminen ja varsinkin sen kokoaminen on minulle se selkeästi heikompi osapuoli. Tykkäsin paneelinvetäjien välisestä kemiasta ja siitä, kuinka paljon he avasivat aiheita konkreettisesti kaikkien edessä itse esiintyen. Ohjelma oli selkeä, esimerkkejä paljon ja yleinen tunnelma oli mukavan positiivinen ja kannustava. Myös muiden paikallaolijoiden tarinat viihdyttivät ja kannustivat suunnittelemaan sitä omaa mahdollista esitystä aikaisemmin kuin conviikolla. Kokonaisuudessaan oikein mukava ja oikeasti hyödyllinen pakkaus, kiitos tästä.

NCC-karsinnat:

A: Kisa alkoi melkein puolitoista tuntia myöhässä, mutta hyvää kannatti odottaa. Tämä oli itseasiassa tapahtuman ensimmäinen hetki kun tunsin että "hei minä olen conissa!" Olimme suunnitelleet että palaamme cossikisojen jälkeen kotiin mutta kun tulimme kisoista oma fiilikseni oli "jäädään vielä, missä iltabileet, missä toiminta" Päädyimme kuitenkin palaamaan kotiin ja se oli oikeastaan hyvä koska väsymys iski kasvoille. NCC-karsinnoista jäi eniten mieleen se, että en ole oikein varma mihin asti "avustajat sallitaan"- sääntöä saa venyttää. Joissain esityksissä kun nuo avustajat vetivät jopa omaa rooliaan, jota ilman koko esitys olisi ollut turhahko. Minua myöskin kummastutti se, että tässä haetaan Suomen edustajia ulkomaille, eikä kaikkia kilpailijoita haastateltukaan englanniksi? Tähän olisi tosi kiva saada selitystä, kun olen ymmärtänyt että yksi ulkomailla kisaamisen ja edustamisen kriteereistä on se että kisaaja osaa englantia edes sen verran että pystyy kommunikoimaan simppelisti. Myöskin kisaajien kannalta kiusallisia ja harmillisia kömmähdyksiä nähtiin jonkin verran. En myöskään arvosta sitä että toisen epäonnistumisille nauretaan, oli sitten kyse ääniteknikosta tai kisaajasta joka ei epäonnistumisensa takia jäänytkään lavalle haastateltavaksi.

M: Anakichi tiivisti varsin hyvin päällimmäiset tunnelmat kisasta minunkin osaltani. Ymmärrän "näkymättömien" avustajien käytön, mutta roolin antaminen avustajalle tuntui oudolta, kun kyseessä oli kuitenkin yksilökisa. En tosin ole kamalan paljon perehtynyt NCC-kisaan kokonaisuutena, joten jos säännöt sen sallivat niin sanoisin avustajan niinkin laajan käytön olevan varsin kekseliästä. Kaipasin myös yhtenäisyyttä haastattelukieleen, tuntui omituiselta kun osaa haastateltiin englanniksi ja osaa suomeksi. Arvasimme sijoittujat oikein, ja kamalasti onnea Zelda-beibille olit ihana ja upea ja silleen ; _ ;

Photoshootkilpailu:

A: Tämä konsepti oli minulle täysin uusi ja vieras ja vieraaksi se jäi tämänkin jälkeen. Kuvat olivat kyllä hienoja mutta mielestäni tämän olisi voinut järjestää esimerkiksi nettiäänestyksenä tai jotakin. Oli (omasta mielestäni) jotenkin tyhmää istua penkeillä ja katsella kun kuvia heijastettiin lavalle. Oli sinällään mielenkiintoista kuulla mitä asioita tuomaroinnissa otettiin huomioon ja miten esimerkiksi kuvankäsittely saattoi nostaa tai laskea pisteitä.

M: Photoshootkilpailu oli ideana mielenkiintoinen, ja toimisi varmaankin parhaiten juuri täytteenä muiden cosplayohjelmien välissä. Tämä toteutus oli hieman tylsä, mutta katselin ja vertailin ihan mielelläni niinkin erilaisia kuvia ja tekniikoita. Olin myös unohtanut, että yleisöäänestyksen lisäksi (johon kerrankin osallistuimme, kun kävelimme äänestyspisteen ohi) valittiin myös tuomarien suosikki, ja oli tosiaan mukavaa kuulla, millaisia asioita kuvissa arvostettiin ja arvioitiin.

Yksilö- ja ryhmäcosplaykilpailu:

M: Vaikka esityksettömät cosplaykisat saattavatkin olla pidempinä tylsiä, itse pidän siitä että niitäkin vielä järjestetään. Rakastan katsella ihmisten pukuja, vaikka tässä kisassa paikkamme olivatkin tähän turhan ylhäällä, enkä kaipaa kaikkiin kisoihin esityksiä. Ja voi niitä aloittelijoita ja heidän tasonsa jatkuvaa nousua, en minä noin hyvin kun olin harrastuksen alussa. Ideana ryhmäkilpailu ilman esitystä tuntui vähän oudolta, mutta minusta se on mukava ja aloittelijaystävällinen mahdollisuus ottaa ensiaskelia kisakentällä. Tuntui vain vähän hassulta, kun suurin osa osallistujista oli pareja eikä useamman hengen ryhmiä, vaikka mahdollisuus siihen olikin.

A: Olin lukenut ohjelmasisällön liian huolettomasti ja olin hieman surullinen ettei tälläkertaa järjestetty minkäänlaista esityskisaa. Toisaalta oli ihan hauska nähdä erilaisia hahmoja ja erilaisia kokoonpanoja, mutta pelkkä asujen pällistely tylsistytti minua. Oli aika hurjaa nähdä joitain aloittelijoita joiden asut olivat jo todella hienoja ja vaivalla tehtyjä. Myöskin tämä konsepti parikilpailussa (katsojan tylsyydestä huolimatta) olisi minulle ainakin näin henkilökohtaisesti todella hyvä tapa aloittaa kisaileminen. Ei vaikeita esityksiä, ei liikaa stressiä, kaveri vieressä. Voisin ensivuonna koettaa houkuttaa Mrs Highandmightyn kanssani pyörähtämään kisassa, mikäli se tällä samankaltaisella konseptilla jossain järjestetään.

Cossit:

A: Tähän coniin meillä oli vain yhdet cossit ja niitäkin käytimme vain ensimmäisen (kitukasvuiseksi jääneen) päivän ajan. Cossikuvia ei saatu osin koska kameran muistikortti oli jäänyt kiinni koneeseeni ja osin siksi että ei vain oikein löydetty hyvää rakoa tai aluetta kuvien ottamiseen.

Asut tosiaan tulivat kokonaan valmiiksi conia edeltävänä iltana. Minun asustani tosin hajosi kengän vetoketju jo ennen asun käyttämistä eli saapastelin ensin ilman kenkiä ja sitten vaaleanpunaisissa sämpylöissä ympäri conia. Asuihin lisäsimme valkoiset ylipolvensukat, koska emme saaneet tehtyä hahmojen sukkia Yukiin.



jostain syystä minä olen se joka napsii näitä kuvia (KRHMsomevastaavaaddikti)
Itse conista jäi enimmäkseen käteen selfieitä (onko tämä nyt tätä digiaikaa?) ja nekin ovat suurimmalta osin hyvin, HYVIN tärähtäneitä.




Onnistuneimmat kuvat ovatkin sitten tällaisia:


Sain minä pari sumeaa kuvaa itsestäni huppu päässä NCC-karsintoja odotellessa. Mrs Highandmightystä taas ei ole juurikaan muita todisteita kuin minun napsimani hätäiset tärähdyskuvat yllä.


Viimehetkellä ennen tekstin julkaisua sain vastauksen toiveisiini ja instagramseuraajani Lilli lähetti ottamansa kuvan meistä!!

Peitin kasvomme koska syyt.

tässä siis ainoa lähes kokovartalokuva joka meistä on koko conin ajalta :D
..Jos nyt sitten Frostbitessä saataisiin kuvia tyttösistä ihan kunnollisesti. Se on lupaus.

Toisena päivänä pyörähdin paikalla tällaisissa retkuissa:


M: Voisin höpötellä jouluidolien puvuista tarkemmin parin viikon sisällä.

Ostokset ja mitä muuta saimme:

A: Jälleen kerran minä pidin huolen että tähän osioon saadaan täytettä. Ostelin itseasiassa tässä tapahtumassa enemmän kuin missään ennen, ja myöskin enemmän taidekujalta. Asiaan saattoi osin vaikuttaa se, että minulla oli rahaa (joka oli Frostia varten mutta eipä tuo haittaa) mutta uskon myöskin taidekujan sijoittelun vaikuttaneen ostointooni. Jotenkin se, että kuja oli suljettu omaan "koppiinsa" helpotti myyjien kanssa kommunikointia ja pöytien tarkempaa tutkiskelua. Desuconin taidekujapöydät tuntuvat hankalilta kun ne on sijoitettu parvelle ja melu on kova ja Traconin taidekujaa en ole itseasiassa ikinä noteerannut tarpeeksi.

Mukaani tarttui ihania vaaleanpunaisia asioita:

Rusetti: Päiväuni  Hymiötarra: Vantasass  Kännykkäkoru ja postikortti: Dashiana ja ikäväkseni en muista Pinkie-pinssin myyjän nimeä. :C
Hankin myöskin vihdoin oman Desu-kangasmerkkini ja kaivelimme Ropeconin pöydällä olleita ilmaisia pinssejä:


Ja tietysti myös paljon juoma- ja ruokaloottia tuli hankittua.

Turhautumista NCC-kisojen aikana.
M: Itse kuvaisin Yukiconia kokonaisuutena ihan jees-kokemuksena. En ehkä kuulunut tapahtuman kohdeyleisöön, jonka takia tekemistä ei tahtonut löytyä ja suurin osa ajasta menikin pelkkään hengailuun. Kaikki tarpeellinen toimi, mutta con ei herätänyt sen suurempia tuntemuksia suuntaan taikka toiseen. Jäin kuitenkin kaipaamaan jotain muutakin sisältöä conviikonlopulle, joten saa nähdä, miten osallistumisen mahdollisesti seuraavaan Yukiconiin käy.

A: Osaltani Yukicon jäi hieman laimeaksi kokemukseksi joka oikeastaan toimi hyvänä testikenttänä ensimmäisille idolicosseillemme ja josta sain mukaani tavallista enemmän tavaraa. En usko että olen menossa Yukiconiin enää ensi vuonna ellei siinä tapahdu suuria muutoksia jotka voisivat herättää mielenkiintoni. Coni oli kuitenkin mukava ja piristävä tuulahdus kylmään tammikuuhun.

Näihin kuviin ja tunnelmiin:



-Anakichi

~ Mrs. High and Mighty

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti