sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Desucon Frostbite - kevyttä lunta ja ilon kyyneliä

A: Frostbite oli ja meni ja nyt onkin jälleen aika purkaa tapahtumaa (ja sitä edeltäneitä päiviä) tänne blogiinkin. Osittain laimeaksi jääneen Yukiconin jälkeen tapahtuma tuntui ainakin minun kohdallani todella onnistuneelta ja uskaltaisin jopa sanoa että tämä oli minulle paras Frostbite ikinä! Tälläkertaa käsitelläänkin sitten hommat päivä, eikä kategoria kerrallaan, koska tekstiä tulee niin paljon.

M: Olen saattanut aina henkilökohtaisesti pitää Frostbitesta yleisesti hiukkasen enemmän kuin kesän päätapahtumasta, ensimmäinen Frostbite kun oli ensimmäinen Desutapahtumani koskaan joten saatan olla hieman enemmän kiintynyt pakkasenpuremaan, eikä tämänvuotinenkaan reissu jättänyt kylmäksi (heh heh). Vaikka emme olleetkaan koko ajan menossa, viikonloppu tuntui tavallista täydemmältä ja tekemistä tuntui olevan välillä liikaakin, kerrankin näinpäin.


A: Ennen kuin pölistään conista enempää, joudutte odottamaan sen aikaa, että kertaamme vähän conia edeltäviä päiviä kun saimme asut viimeisteltyä.

..vielä työn touhussa..
melkein valmiina!!

M: Minullahan oli suuri suunnitelma tehdä kengät oikeaoppisemmin eikä vain liimata kaikkea pohjaan kiinni, mutta olin onnistunut unohtamaan miten ikävää nahan käsittely on (varsinkaan kun sitä ei ole koskaan oikein osannut) joten oiottiin sitten vähän mutkia. Minullahan olisi pitänyt olla samanmttaiset saappaat kuin Anakichilla, mutta edellä mainituista syistä heitin yritykseni suosiolla roskiin ennenkuin ehdin heittää kaiken ikkunasta ja tein Umillakin nähdyt nilkkurit. Ehdin jo hetken harkita että olisinkin vetänyt tummansinisen peruukin päähän ja leikkisin Umia, mutta päädyin loppujen lopuksi pitäytymään alkuperäisessä suunnitelmassa. Hauskintahan omien kenkieni tekemisessä oli se, että olin jo ehtinyt leikellä kenkien vetoketjut pois, ja niiden takaisinompelu oli hyvin rattoisaa puuhaa (lue: hyvin ikävää ja inhottavaa). Harmi vain että kengät olivat turhan epämukavat, ja käytinkin niitä vain kuutisen tuntia lauantaina.


Ensi kerralla en sitten huijaa.
A: harmi vaan kun noista minun punaisista kengistäni ehti rapista maali jo ennen conipaikalle saapumista.. :C Ensikerralla käytetään nahkamaalia! Vannon!

M: En erityisemmin välitä rusettien ompelusta, ja muistankin aina sopivan hetken tullen vinistä asiasta. Kankaan raidoitus oli Anakichin tehtävää, ja alunperin tarkoitus oli tehdä raidat tusseilla, mutta muutaman yrityksen jälkeen päätimme palata vanhaan kunnon "kangasmaalia ja teippiä"-tekniikkaan.



A: kuten jo aiemmasta kuvasta näkyy, maalasin lopulta kankaan sormillani teippien päälle! Pensselillä väri ei meinannut kiinnittyä kankaaseen koska se imeytyi pehmeän siveltimen kuituihin.

Olimme suunnitelleet ex tempore-Touhoucossit sunnuntaille ja Mrshighandmightyn Marisa tulikin valmiiksi. Ompelin kyseiseen cossiin hatun nyt kun opiskelen modistiksi ja kaikkea.


Olimme myös päässeet aika pitkälle Reimu-cossini suhteen mutta viimeisenä yönä ennen conia Mrshighandmightyyn iski inhimillisyyden puuska ja hän nukahti kesken cossinteon. Tähän vaiheeseen kuitenkin päästiin, ja pääsinpäs minäkin ompelemaan jotain! (hihat) ai juu ja stailasin peruukin.




M: Joskus (varsinkin coniviikolla) unihommat tuntuu kiinnostavan normaalia enemmän. Lupauduin ompelemaan Reimun loppuun lähiaikoina, mutta ompelukone saa maata ihan rauhassa olohuoneen nurkassa vielä hetken.

A: Sitten itse tapahtumaan!

Lähdimme perjantaina lähijunalla kohti Lahtea jossa majoittuisimme Omppuhotellissa tavoistamme poiketen. Huone oli kyllä aika kämäinen ja pieni, mutta hinta ei ollut suolainen joten siitä ei voi valittaa. Hotellille päästyämme aloimme laittautua jo Yukiconissa debytoineisiin joulu-Love Live-cosseihin! Nyt minullakin oli oikeat kengät jalassa, ja molempien kengissä oli ihana pampulatupsukat!


Yllättäen minä olen napsinut paljon selfieitä ja Mrshighandmighty on säilynyt kameralta piilossa.

M: Jouluaidorujen sukat eivät muuten ole vieläkään oikeanväriset, jos emme näistä cosseista mitään muuta oppineet niin sen että tällaisia juttuja ei jätetä viimeiseksi. Olihan ne mitä käytimme jouluteemaa sopivanväriset mutta ainakin itseäni ärsyttää tällaiset väärät yksityiskohdat.

A: Conipaikalle saapuessamme (hieman aikataulusta myöhässä) kipitimme molemmat sitten Ilonan pitämälle Cosplayn Markkinointiteoria-luennolle joka oli jatkoa jo Desutalksissa kuullulle samaa aihetta käsitelleelle luennolle. 

M: Alunperin tarkoituksenani oli hipsiä pääsaliin katsomaan Rakuen Tsuihou, mutta pääsimme sisälle Sibeliustalolle n. viisitoista minuuttia alkuperäisen alkamisajan jälkeen, ja kylmässä ikävän jonottelun jälkeen Ilonan luento ja kaverien seura vei voiton. Kyselyn tulokset eivät mitenkään erikoisemmin yllättäneet ja huomasin olevani aika pitkälle samaa mieltä muiden vastanneiden kanssa kanssa, pari kohtaa siellä taisi olla joissa olin vähemmistössä mutta en nyt yhtäkkiä muista että mitkä. Luento oli selkeä ja Ilonaa on mukava kuunnella, itse olisin mielenkiinnosta halunnut kuulla enemmän näitä kommentteja, jotka olivat selkeästi massasta poikkeavia.
Tykkään myös tilastoista. Tilastot oli kivoja. Tilastoja kaikille.

A: Seuraavana siirryimmekin sitten puuseppään kuuntelemaan Jussi "Niidel" Karin T&A Session with Jussi Kari-luennolle kuulemaan diippiä shittiä tisseistä ja pyllyistä animessa.

M: Vähän raflaavasta otsikostaan ja ennakkoon aiheutuneesta pienestä paskamyrskystä huolimatta luento oli ihan asiallinen pakkaus, vaikkakin käsitteli aihetta jonka olisi voinut vetää täysin alakanttiin. Ohjelman huumori puri minuun, se oli selkästi rakennettu ja oikeasti mielenkiintoisesti esitetty ja tasapainoisesti viihdyttävä ja informoiva. Itseäni myös vähän huvitti, että olin katsonut lähes kaikki luennolla mainitut sarjat...
Mut hei Jussi, hyvin sä vedit ja hattu oli upea. Saat ainakin seitsemän ja kolme neljäsosapistettä hatusta.

A: Luennon jälkeen menimme tarkastamaan uuden Desulounge-konseptin, siemailemassa juomaa (yks juoma kolmeen pekkaan) ja nauttimassa gruuvista. Lisää tällaista hei!!

tunnelmakuvaa Frost Ice-drinksusta
M: Itse tykkäsin Desuloungen ideasta, vaikkakin istumapaikkoja olikin vähemmänlaisesti ja jouduimme itsekin hetken odottamaan vapaata paikkaa minne itsemme tunkea. Tunnelma oli kiva ja musiikki sopivan hiljainen että sen kuuli, mutta keskustelemaan pystyi normaalisti. Parannuksena ehdottaisin yleisen valaistuksen lisäämistä hiukan, sillä ainakin itselleni lounge oli vähän liian pimeä. Komppaan Anakichia, tätä lisää.

A: Aikamme loungeiltuamme lähdimmekin hotellille ja shootimme vähän kuvitta jääneitä joulutytyjämme.




M: Elin kanssa poseeraaminen oli vähän vaikeaa, koska pieni tila + lyhyt kuvaaja, joten istumakuvia olkaa hyvät. Eikä se hame nyt oikeasti noin lyhyt ollut.


A: omppuhotellin punainen sohva pääsi heti käyttöön. Shootit usein tuppaavat päätymään tähän, kun on meistä kyse:

Kauniita naiseja.
Kivasti ennen julkaisua Madulta ryöpsähti kansiollinen desukuvia joihin mekin olimme eksyneet!

valotytyt
A: Shootittuamme hetkisen päätimme käydä yöpuulle. Näihin cosseihin tehtiin paljon kivoja yksityiskohtia ja piirtelimme myöskin tytyjen jalassa olevat hassut sydänkuviot  omiin jalkoihimme! Minulle tuli siitä yksityiskohdasta tosi hyvä mieli, vielä kun se näkyy joissain kuvissakin! Jälleen kerran muodonmuutos tapahtui ja minä dokumentoin sen:



A: Meidän oli tarkoitus mennä lauantainakin conipaikalle ystävämme kyydillä, mutta koska kaikki me oltiin valvottu ihan liian pitkään, kävelimme ystävänpäiväcosseissamme tiheässä lumisateessa kohti sibbeä.

märkää ja kylmää t idolitytyt
M: Ihanaa näissä asuissa oli kyllä takkien lämpö, itselleni ei ainakaan ehtinyt tulla kylmä kun käveltiin Omenahotellilta conipaikalle vaikka lunta tulikin, mikä oli positiivinen yllätys. Alkupäivä ennen lopun conikomppaniamme saapumista menikin kuvien ottamiseen, ihmisille jutteluun ja ystävänpäivän kunniaksi teemaan sopivan mäysän jakaminen kanssaconittajille.

A: Näitä jaeltiin!
A: Tälläkertaa Mrshighandmightystä on enemmän kuvia! (toisaalta minä kyllä vien edelleen selfieissä.... hups.) Mutta ottakaas tästä ensin Nico Nico Niiiiii-....



..ja Maki Maki Maaa....




saatiin meistä yksi yhteiskuvakin!

..ja meille vihdoin uusi (teemaan sopiva) banneri!!
..ja onhan tätäkin..

AAAAAAAAAAA
M: Suurin osa kuvistahan meni ihan höpöstelyksi, mutta olin itse vähän hämmentynyt, kuinka tyytyväinen olin omiin kuviini, yleensä kun pitää ihan etsimällä etsiä ne joista tykkään. Hyvä me, kyllä se tästä!

A: Conipaikalla kierrellessämme ja kaarrellessamme minua tultiin nykäisemään hihasta ja kuulin jo osittain tutuiksi tulleet sanat "Hei, haluaisitko tulla hall-cosplay kisaan?" Tietysti menin, nyt jo kolmannen kerran! Minun päiväni menikin sitten kisavalmisteluiden (eli bäkkärillä jännittämisen ja kuvauspisteellä piipahtamisen) parissa. Sain tälläkertaa numerokseni 9 ja olin normaalin hall-cosplayn viimeinen kisaaja.

ysiiiiiiiiii


Kuvat Anikista ! Minulla on one face syndrome.

M: Olin aluksi hieman harmissani siitä, että Anakichi valittiin minun sijaan. En väitä, että olisin ollut parempi lavaesiintyjä tai oma asuni olisi ollut merkittävästi parempi, mutta tunsin itse onnistuneeni omalta osaltani hiukkasen paremmin oman pukuni kanssa. Tämä tunne kuitenkin hälveni aika nopeasti, varsinkin sen jälkeen kun Anakichilta alkoi valua bäkkärikommenttia, ja sydämeni tykytti varmaan nopeammin kuin itse kisatessani kun hänet kuulutettiin lavalle.

A: Kun olin käynyt kuvattavana vietimme aikaa istuskellen ja jutellen, kauheita conihengaajia kun olemme. Kahden maita suuntasin bäkkärille jännittämään ja odottamaan tuomarointia. Tuomarointi itsessään oli tosi positiivinen kokemus! Johtuuko se sitten omista fiiliksistäni tai tuomariston vaihtumisesta, mutta minulla oli yllättävän rento fiilis ja osasin kertoa asustani tosi paljon! Olin myös iloinen että tuomarit huomasivat esim. jalkatatuoinnin ja kaikki pikku suklaat jotka olin näperrellyt. Tälläkertaa sisäsaumoja ei syynätty ollenkaan, mikä minusta onkin hall cosplayssa ollut aiemmin vähän turha juttu.

Tuomaroinnin jälkeen kävin katsomassa eturvistä esityskisan ja sitten olikin jo minun vuoroni mennä lavalle. Tälläkertaa ei ollut ollenkaan haastattelua, joten päätin tehdä yleisöön vaikutuksen lavasisääntulollani. En ole vielä sitä itse nähnyt, mutta tulin lavalle Nicomaisesti yleisölle vilkuttaen ja lentosuukkoja lähetellen. Ilmeisesti se ei näyttänyt ihan niin tyhmältä kuin luulin. Myöskin kuvaposeeraukseeni menin Nicon signatureliikkeen siivittelemänä:


..tässä kirjoittaessa kaikki vaikuttaa tosi smoothilta mutta minusta tuntui että ryntäsin lavalle silmät lautasina koska oli niin kirkasta ja en saanut katsekontaktia mihinkään. Luultavasti näytin haparoivalta peuralta ajovaloissa.

M: Katsojan näkökulmasta cosplaykisat toimivat oikein mukavasti. Esityskilpailijoita oli kerrankin runsaasti, ja pidempää kisaa katsoi ihan mielellään kun esitykset olivat mukavan monipuolisia aina huumorista sinne itkettävimpään draamaan. Tämä oli yleisesti ehkä yksi kovatasoisimmista cosplayesityskilpailuista jonka olen koskaan nähnyt, sillä joukosta ei erottunut selkeästi muista parempia esityksiä enkä itse osannut yhtään arvata, ketkä palkintosijoille pääsisivät. Onnea kaikille voittajille, olitte ihania!
Itseäni vähän harmitti, että Hall Cosplayssa ja Urobuchi-sarjassa ei tällä kertaa ollut kilpailijoiden haastattelua, mutta loppujen lopuksi ihan hyvä että tästä oli luovuttu, kisa kun venyi ilman sitäkin. Välitanssiesitys oli vähän haparoivaa mutta mukavaa katsottavaa, hyvin te veditte, first live success!

A: Kun oma kisa"suoritus" oli ohi katselin urobuchi-sarjan kisaajien lavaosuuden ja sitten ihanien mois-tytyjen tanssit! Oli ihana katsoa tytyjen menoa ja äidyin jopa laulamaan mukana mm. wonderful rushissa. Väliaikatanssien jälkeen aloin jännittää toden teolla, sillä tuomareiden kommenttien perusteella minulla oli ensimmäistä kertaa sellainen fiilis että nyt olisi mahdollisuus sijoittua. Kun sitten kuulin oman numeroni kakkossijalla, nousin vain ylös ja ryntäsin lavalle. Meinasi siinä itku päästä ja meinasin unohtaa ottaa palkinnon vastaan. En ole ennen cosplayn saralla voittanut mitään, joten tämä hetki jäädytti ihan täysin. Olin niin tööt että missasin kokonaan hall cosplayn voittajan nimen :'D Kun meitä pyydettiin vielä siirtymään kuvaan, meinasin tirauttaa kyyneleet. Onneksi en tirauttanut sillä niitä kyyneleitä tuli sitten ihan tarpeeksi toisaalta...

fiilikset kisan jälkeen.
M: Juuh itsehän tirautin pienet itkut Anakichin puolesta ja kun sanon pienet itkut niin tarkoitan sitä että vollotin lähemmäs kymmenen minuuttia putkeen. Pikkaisen omin kunniaa itselleni mutta ehdottomasti tämä on Anakichin kakkossija, ja olen äärimmäisen ylpeä siitä, että olemme päässeet cosplayn "palkittavalle tasolle". Voi että kun tästä tuli molemmille sellainen itsevarmuuden puuska ettei mitään rajaa ; _ ;
Juu. Ja haluaisin myös pyytää anteeksi teiltä ihanilta Kotorilta ja Hanayolta, jotka tunteenpuuskissani töykeästi mutta tahattomasti häädin pois, kun tulitte Anakichille juttelemaan. Olitte söpöjä ja ihania ja hävettää ; _ ;

A: Ikioma eka mitali ja 150e lahjakortti mycostumes.de;hen! Niin paljon worblaa!

Kuvasta paistaa epäusko. Kisojen jälkeen suuntasimme lahden RAX:iin aiheuttamaan pahennusta ja syömään, kun ei ollut tullut niiden omien karkkien ja keksien lisäksi syötyä oikein mitään..

Kuvassa minä ja kaverimme Zchilu.
Raxista suuntasimme iltabileisiin joissa emme pystyneet (mrshighandmightyn harmiksi) olemaan kamalan pitkään koska kolmannen esiintyjän bassot olivat niin vahvalla että minun muutenkin niin vaivainen sydämeni alkoi ottaa häikkää musiikin rytmistä. Poistuimme bileistä kohdataksemme oksennuksen peittämät portaat. Koittakaas olla fiksuja viinan kanssa t mama Anakichi.

M: Oma tarkoitukseni oli käydä vielä cosplaykisojen jälkeen kuuntelemassa parit luennot, mutta ensin kisojen venyminen ja sitten vielä Raxissa istuttu ylimääräinen aika aiheutti aikataulujen heittämiseen roskakoriin, joten jätinkin sitten välissä. Conitallenteita odotellessa, katselen sitten juttuja animuterroristeista ja päihteistä Youtubesta.
Henkilökohtaisesti pidin siitä, että iltabileet olivat Sibeliustalolla mutta hieman syrjemmässä, meillä on vähän paha tapa jättää iltabileet suunnitelmista huolimatta väliin, jos ne eivät ole conipaikan välittömässä läheisyydessä. Saavuimme paikalle hiukan ennen kymmentä ja viivyimme tosiaan sen reilun tunnin, kuunnellen ensin nostalgiaryöppyistä Naruto-musiikkia ja sen jälkeen katsellen upeaa tanssiesitystä. Itse viihdyin, vaikkakin tilaa ei kamalasti ollut mutta harvemminhan sitä on. Tunnin bileilyn jälkeen Anakichin sydän alkoi tosiaan väittää vähän vastaan joten hiippailimme kiltisti hotellille nukuskelemaan.

A: rentoutumista hurjan lauantain jälkeen hotellilla..
A: Koska Reimu ei tullut valmiiksi, pukeuduin Nicoperuukkiin, ystävänpäiväcossin yksityiskohtiin ja dino-kiguuni. Dino Yazawa oli syntynyt. Tunsin oloni ihan söpöksi ja kigu oli supermukava päällä.


 saatiin jopa yks "kunnon kuva"



"Listen here u little shit-..."

Koko conin paras seurue!
M: Marisan kanssa kävi sellainen hassu juttu, että itse conissa ei tullut otettua itse kunnon kuvia. Noh, Reimun kanssa sitten!


A: Sunnuntai oli haahuilupäivä ja kävimme katsomassa amv-kisaa ja päättäreitä. Amv-kisa oli ensimmäinen jonka kävin katsomassa ja nyt ihmettelen että miksen ole ennemmin eksynyt sinne! Upeita tuotoksia, vaikkakin niistä paistoi suomalaisille tyypillinen melankolinen lähestymistyyli.

M: AMV-kisaan lähteminen tapahtui hetken mielijohteesta, enkä sanoisi katuneeni sinne lähtöä. Videot olivat hienoja ja niitä katsoi ihan mielellään, mutta konsepti ei ehkä ole ihan minua varten enkä tiedä lähtisinkö katsomaan kisaa toista kertaa. Tuomareiden haastattelu oli vähän haparoivaa, oliko kyseessä sitten valmistautumattomuus vai puhdas lavajännitys.
Kisan jälkeen odottelimme vielä päättäjäisiä (koska tuntuu höpöltä jos ei käy avajaisissa ja/tai päättäjäsissä) katsastamassa viimeiset conimeiningit ennen juna-asemalle hipsimistä.

A: Lopulta suuntasimme kotia kohti ja hiihtoloman viettoon. Seuraavaksi tosiaan vuorossa Reimun viimeistelyä ja ehkä kuviakin! Siihen asti kuitenkin...

Näihin kuviin ja tunnelmiin..

sairaan nopee.
-Anakichi

~Mrs. High and Mighty

1 kommentti:

  1. Menkää ihmeessä vastaisuudessakin AMV-kisoihin, koska ite niissä paljon käyneenä voin sanoo et Frostin AMV-kisa oli heikko :D
    Alkuvideo oli jälleen upea ja hauska, mutta sen jälkeen siitä puuttuki sit videoiden kategorisointi, tuomarit oli heikot kerta kukaan ei ollu ite videoita tehneet, ja palkintojenjaossakin on yleensä näytetty videoista clipit, jotta kaikki tietää mistä videosta on kyse, eli joo. Jos tykkäsitte siitä, tuutte todennäkösesti pitämään vielä enemmän sitte seuraavista jotka toivon mukaan on vielä parempia! ;>

    VastaaPoista