MischiefZero: Onnistuimme tänä vuonna järjestämään itsellemme aika täyden Desuconin, mikä oli ihan mukavaa vaihtelua "mitäs nyt tekisi"-hetkiin, joita on välillä päässyt tapahtumaan. Uudistuksia tosiaan oli, ja minun silmääni ne olivat vähän 50-50, osa toimi paremmin kuin toiset.
A: Tänävuonna vain minulla oli cossi ja minullakin vain yksi. Ensimmäisenä päivänä pyörin conipaikalla Yukimeidona ja lauantai-sunnuntain taas vedin Nanan päälleni.
M: Minullahan piti olla mukana heti Yukiconin jälkeen aloitettu Ara Haan, mutta asioita tapahtui enkä tehnyt asua valmiiksi ja olinkin koko viikonlopun cossitta. Selittelen tästä isommin ja kuvien kera myöhemmin.
A: Lähdimme kohti jo totuttua hotelli Scandic Lahtea aamusella Helsingistä. Perille päästyämme tapoimme aikaa pelailemalla kännykällä kunnes pääsimme vastaanottamaan huoneemme. Ensimmäinen viikonlopun iloinen tapahtuma odottikin kun avasimme hotellihuoneen oven: huone oli isompi kuin mikään aikaisemmista ja siellä oli yksi kolmen nukuttava parisänky ja avattava sohvasänky, eli kukaan ei joutunut nukkumaan lattialla.
kassialmat aamusella |
Kingschairin riemua isosta sängystä (tilannekuvasta kiitos Pikkupiri) |
Jollakulla oli ilmeisesti vähän tylsää muita odotellessa |
Laittauduimme seurueinemme hotellilla ja suuntasimme Sibbetalolle juuri sopivasti ovien aukeamisen aikaan. Liput sai vaihdettua nopeasti rannekkeisiin ja sisään pääsi jonottelematta liian pitkään. Conin alettua menimmekin avajaisiin, joissa oli tänä vuonna teemana Desu-oikeus. Desu-kunia syytettiin murhasta ja murhan uhrina oli ilo animeharrastuksessa. Pääsimme istumaan aika eturiviin joten sain muutamia hyviä kuvia avajaismeiningeistä.
M: Onneksi pääsimme aikalailla eturiviin, sillä esiintyjien ilmeitä oli hauskaa katsella. Avajaisten idea oli hyvä, mutta omassa hauskuudessaan vähän tylsä. Osa puheenvuoroista tuntui turhaan venytetyiltä ja aika selkeä esittelykierroshan se oli. Ihan hyvä vain että päädyimme käymään avajaisissa, sillä päättäjäiset oli sidottu samaan teemaan ja olisivat käyneet vähemmän järkeen ilman avajaisia.
A: Avajaisten jälkeen minulla oli luvassa noin tunti aikaa conitusta jonka aikana shootimme ensimmäiset kuvat viikonlopun saldosta. Alla muutama ensimmäisen päivän kuvista.
kuvasta kiitos Juce |
Kuvattavana Pikkupiri ja Kingschair
Suuntasin seitsemäksi Yukiconin pöydälle meidokyselytuntia pitämään. Pöydällä ei oikein käynyt kuhina mikä ei sinällään haitannut minua, koska sain sitten istuskella mukavasti pöydän ääressä ja jutella kaikille jotka siihen tulivat.
Suuntasin seitsemäksi Yukiconin pöydälle meidokyselytuntia pitämään. Pöydällä ei oikein käynyt kuhina mikä ei sinällään haitannut minua, koska sain sitten istuskella mukavasti pöydän ääressä ja jutella kaikille jotka siihen tulivat.
Toimin tulevassa Yukiconissa meidomamma jr:nä ja pyöritän Cafe Aisun twitteriä joten edustelin The Meidomamman kanssa yhdessä pari tuntia.
M: Anakichin ollessa työtehtävissään kävimme muun joukkomme kanssa vähän tutkiskelemassa paikkoja. Kiersimme ensin kirpputorin, johon saimme kulutettua melkein tunnin jonottelun takia, minkä jälkeen kävimme tervehtimässä Anakichia Yukipöydällä ennen nopeaa tankkausta ravintola Lastussa. Pikaisen kahvitauon jälkeen olikin sitten viikonlopun ensimmäisen luennon aika.
A: Edustelun jälkeen suuntasimme Jussi Karin Käänteishaaremit- tyttöjen päiväunet & painajaiset - luennolle. Luento oli viihdyttävä ja taattua Niidel-kamaa. Oli hauska nähdä hahmostereotyyppien tarkastelua ja luennon tägiä kannattaa käydä kurkkaamassa. Tägi on #nakkibileet.
M: Viileä-kun paras poika. Oli tosiaan ihan hauska ja viihdyttävä ohjelma, mukavasti meni reilu tunteroinen Jussia kuunnellessa. Ohjelman jälkeen oli tarkoitus nauttia Desuloungesta, mutta päädyimme lähtemään takaisin hotellille varsin nopeasti. Ilmeisesti lavalla oli jossain vaiheessa livemusiikkia, mutta ei sitä oikein tahtonut kuulla ihmisporinan yli. Tässä tilanteessa harmitti, ettei Desulounge ollut enää pienemmässä, suljetussa tilassa, sillä parvella oli vielä vähemmän tilaa kuin myntipöytäsalissa eikä se tuntunut yhtä "intiimiltä", paremman sanan puutteessa.
A: Perjantaina emme sitten tehneetkään muuta erityistä. Hotellillekin selvittiin niin että ehdimme syödä klassiset hesemätöt ja käydä nukkumaan. Minulla oli tavoitteena ehtiä lauantaiaamuna klo 10 alkaneelle paneeliin aiheesta Miksi ohjelma ei enää kiinnosta. Aamulla puin Nanan päälle ja olin kuin olinkin conipaikalla ajoissa. Ensimmäisiä kertoja aikoihin!
Paneeli oli mielenkiintoinen katsaus siihen, miten kannattaa pitää ohjelmaa conissa. Eli ei ihan vastannut ohjelmakuvausta. Harmi sinällään, sillä minua olisi kiinnostanut kuulla todellakin siitä miksei nykyään ihmisiä kuulemma ohjelmat kiinnosta. Tämä paneeli ainakin oli täynnä, onneksi! Panelistit olivat tehneet kyselyn jonka tuloksia käytiin läpi harmillisen vähän. Paneeli kääntyi ajankäyttösyitä tarkastelleen dian jälkeen enemmänkin siihen, että panelistit kertoivat mitä kannattaa ja mitä ei kannata ottaa huomioon kun suunnittelee ohjelmaa coniin. Ei siinä mitään sinällään, erittäin hyviä vinkkejä tuli, mutta aihekuvaukseen nähden ohjelma oli eri ohjelma kuin se mitä tulin katsomaan. Kuuntelin kuitenkin mielenkiinnolla. Ainoa itseäni askarruttanut kommentti oli nopeasti loppuun heitetty "Cosplay-kisat ja AMV-kisat eivät ole kisaajia varten vaan siksi, että saadaan kaikki osallistumaan edes johonkin. Että saadaan ilmaa putsattua käytävillä" On sinällään harmillista ajatella, että näin muka olisi, sillä sehän vie täysin pohjan niiltä, jotka monia kuukausia valmistautuvat kyseisiin kisoihin. Mielestäni kisat ovat muutakin kuin vain show-elementti. Jos ne tehtäisiin vain katsojille, ei niitä olisi edes järkeä kutsua kisoiksi. Olisi vain "Cosplay-esitystunteroinen" ja "AMV-kimara"
Paneeli oli kaikenkaikkiaan hyvin rakennettu muttei vain pysynyt kuvauksen mukaisessa aiheessa, mikä on sinällään hassua sillä se oli yksi neuvo joka annettiin hyvän ohjelman tekemiseen.
M: Muu porukkamme, minä mukaanlukien, saapui conipaikalle hieman yhdentoista jälkeen. Minua edellämainittu ohjelma ei niin paljon kiinnostanut (eh eh), joten oma aamuni ei ollut ihan niin kiireinen. Lauantaina olin Kingschairin tekemässä shironuri-meikissä.
Taitaa olla viikonlopun ainoa kunnon yhteiskuva |
Otimme myös kuvasarjan viittauksena siihen että Nana sanoo olevansa ikuisesti 17.
Ja ettei menisi ihan liian hienoksi niin tottahan siellä näitäkin on.
M: Shoottailun jälkeen lipesimme Teppo Suomisen ja Anssi Matti Helinin Saako tälle edes nauraa - synkät teemat komedia-animeissa - luennolle. Saavuimme luennolle aavistuksen verran myöhässä, joten päädyimme seisomaan ensimmäisen puoli tuntia ja loppuajan istumaan salin takaosassa. Luento oli hyvä paketti ja esiintyjät toimivat hyvin yhteen, mitä nyt muutaman kerran puhuivat toistensa päälle. Osa kommenteista meni ihan sijaintimme takia ohi, mutta se ei onneksi kokemusta juurikaan huonontanut.
A: Itseltäni meni luento osittain ohi, sillä kun lyhyt ihminen istuu lattialla, jää tahtomattaankin paitsi slideistä. Samalla kun luentopuhe ei kuulunut täysin huonen perälle koska ihmismassa imee ääntä, oli kuitenkin hauska huomata että olin seurannut useampaa luennolla mainittua sarjaa mikä syvensi luennon sisältöä itselleni. Luennon jälkeen kuvailtiin vielä vähän jonka jälkeen hengailimme alkoholiparvella kun sieltä löytyi sopiva nurkka.
Lisää kuvia:
Kuvissa Pikkupiri ja Thekingschair
Odottelimme yhden seurueestamme takaisin ja sitten olikin jo iltabileiden aika. Metsähalli oli aika tehokkasti "savustettu" enkä ole ihan varma hajosiko savukone vai annettiinko sen vain täyttää tila utuisella savullaan. Oli kuitenkin hienon näköistä kun aurinko paistoi vesijärven yllä ja metsähalli oli savuinen.
utua |
"Se ei ole hyvä leuka jos se ei satu vähän" |
M: Itse en alunperin lämmennyt ajatukselle iltabileistä Metsähallissa, sillä pelkäsin äänitason nousevan sosialisoinnin kannalta kestämättömiin lukemiin. Onneksi illan ensimmäistä esiintyjää lukuunottamatta musiikki oli tarpeeksi hiljaisella, ettei kakkosparvella tarvinnut huutaa. Jäimme Kingschairin ja Pikkupirin kanssa Sibeliustalolle noin puoli yhteen asti kuuntelemaan musiikkia (tanssilattialle emme tällä kertaa menneet, päivä oli ollut pitkä), minkä jälkeen hipsimme mättölän kautta hotellille nukkumaan sen neljä tuntia mitä loppujen lopuksi saimme nukuttua.
Sunnuntain aikataulu oli aika lailla samanlainen: Anakichi aikaisemmin conipaikalle, loppukomppania n. tuntia myöhemmin. Sunnuntaina syynä oli cosplaykisan paikkaliput, ja Anakichi lähti niitä meille hakemaan. Anakichilla saattoi olla myös toinen syy olla aikaisin Sibeliustalolla...
A: Aamulla conipaikalla pyörivät hall cosplay-agentit ja halusin salaa ja ei-niin salaa kyseiseen kisaan, olinhan tehnyt puvun tälläkertaa ihan itse. Minut napattiin kuin napattiinkin hall cosplayhyn ja pääsin kilpailemaan onnennumerollani 4.
Menin kisaan ilmoittautumisen jälkeen otattamaan valokuvani kuvauspisteellä (kuvista huomasin että pitää kehittää vielä jämerämpi häntäkiinnitys) ja suuntasin myyntipöytäsaliin hankkimaan conin ainoat lootit. Kuvasimme myös lisää kavereidemme cosseja ennenkuin suuntasin tuomarointiin.
Kuvat: Helene Lindfors
Kuvissa Pikkupiri ^
ihanat kamalat yandere-kaverukset |
Huomasin nauttivani lavalla olosta niin paljon ja luotan kykyihini cosplayn saralla niin että aion nyt etsiä sopivaa rakoa Mischiefzeron kanssa (mielellään yhdessä) osallistua johonkin kisaan. Minusta oli kiva kuvakin lavalla! Kaverini sanoi että näytin lavalla jotenkin surkealta? En tiedä oliko se juuri ennen lavalle tuloa tehty toteamus, kirkkaus lavalla, vai se että katselin alaspäin suoraan kameroihin enkä yleisöön, mutta onneksi on tämä kivakin kuva!
Kuvasta kiitos Mikael Peltomaa! |
Cosplaykisan jälkeen meillä oli mukavasti aikaa nostaa verensokeria ja suunnitella mahdollisia tulevia juttuja ennen päättäjäisiä. Päättäjäiset olivat avajaisia hauskempi spektaakkeli ja toimi yleisesti paremmin. Tykkään itse siitä, miten itsetietoinen Desucon on ja käyttää tätä viihdyttääkseen, vaikkakin osaa vitseistä tunnutaan väännettävän vähän liiankin kanssa. Mut hei, jos ihmiset nauraa niin vitsit toimii. Ehkä ensi tapahtumaan silti vähän klassisemmat avajaiset/päättäjäiset.
A: päättäjäiset olivat hauskat ja jatkoivat desuoikeudenkäyntiteemaa. Taputin käteni kipeiksi ja nauroin monesti ääneen. Coni oli tälläkertaa jotenkin samaan aikaan paljon toiminnantäyteisempi mutta myös oheistoiminta jäi vähemmälle. Emme käyneet karaokessa tai rytmipelipisteillä kertaakaan!! Käteen jäi muutama Yukicon-pinssi, sekä ostokset Dashianan myyntipöydältä. Tavallinen lootticon siis. Myyntipöydät olivat tosin nyt ehkä hieman hankalammat, sillä olisin halunnut kiertää taidekujaa hieman enemmän, mutta se oli sijoitettu myyntipöytäsaliin ja siellä oli jopa ahtaampaa kuin yleensä taidekujan ollessa parvella.
M: Desucon oli conina tänä vuonna aavistuksen parempi kokonaisuus kuin viime vuonna, jos ei minkään muun niin kiinnostavan ohjelman takia. Desuloungen outous harmittaa ja cosplaykisat sunnuntaina mietityttää, mutta yleisesti con oli ihan okei. En osaa sanoa, onko Desucon reilun kolmenkympin arvoinen tapahtuma, mutta ainakin minulle ne pari ohjelmaa ja hyvät tilat shoottailuun kallistaa hinnan hyväksyttävän puolelle, varsinkin kun nykyään ei tarvitse tulla edes kamalan kaukaa.
A: Minulle jäi desusta paljon tehnyt olo ja se on hyvä juttu. Harmikseni en ehtinyt laulella tai tanssimattoilla mutta ensi kerralla sitten!!
Näihin kuviin ja tunnelmiin...
-Anakichi
~ MischiefZero
Desuconiin liittymätön kommentti, mut kun nyt muistui mieleen että pitääpä kehua niin kehun samantien, koska a) tykkään teijän conraporteista hirmu paljon, nää on niin informatiivisia monen muun raportteihin verrattuna ja kivaa lukea ja b) Anakichin mekko cossit on aina jotenkin tosi ihanan puf, miten mekoista saa noin kivoja muodoltaan? :'D kerran tehny kokonaisen mekon ite, yleensä teen vaan vekkihameita, ja siitä mekosta tuli vaan tosi ruma. Olen vähän kade, pitäs varmaan opetella. ^^''
VastaaPoistaKiitos! Kiva kuulla että postaystyyli miellyttää :D mun cossimekot on tehty usein kellohelmalla,eli helma on vaan iso ympyrä josta tulen keskeltä sisälle. Sitten alle yksi tai kaksi alushamosta niin saa puffiutta!
Poista